JulkICT strategia

Vietin iltapäivän osallistumalla Valtiovarainministeriön JulkICT-osaston järjestämään ICT strategiatilaisuuteen. Tilaisuus oli ymmärtääkseni ensimmäinen laatuaan, keskusteleva, avoimesti uusia ajatuksia hakeva ja samaan aikaan viranomaisille sekä alan yksityisille toimijoille tarkoitettu. Mielenkiintoista.

Yritän tähän koota päällimmäiset ajatukseni iltapäivän tapahtumasta. Kunta- ja hallintoministeri Virkkunen totesi tilaisuuden alkuun faktat; uusi hallitus hakee ICT-uudistuksesta 110 miljoonan euron säästöjä, tuottavuuden parantamista ja toimialariippumattomien palvelujen yhdistämistä. Kertoessaan millä keinoin tähän päästään kuulin mielestäni ilahduttavimmat kommentit ministerin suusta, toiminnan suunnittelussa tiedon hallinta otetaan nykyisin liian myöhään mukaan. Ymmärtääkseni tämä tarkoittaa, että tulevaan ohjausmalliin on saatava kokonaisarkkitehtuuriajattalu mukaan jo hallinnon kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Ministeriltä sai vielä sapiskaa julkishallinnon päällekkäinen tekeminen ja aitoja palveluja peräänkuulutettiin.

JulkICT johtaja Timo Valli kyseli omassa puheenvuorossaan ICT:n hyödyntämisen tavoitteista. Hän totesi, että liian usein näitä tavoitteita ei mietitä riittävästi. Todelliset säästöt saavutetaan uusilla innovatiivisilla toimintatavoilla, kuten esimerkiksi verottajan nykyinen veroilmoituspalvelu. Kansalainen useimmiten vain kuittaa ennaltatäytetyn veroilmoituksen, kun aiemmin jo yhden ilmoituksen täyttö vei huomattavasti niin kansalaisen kuin verottajan aikaa. Minkähänlaisiin säästöihin päästäisiinkään soveltamalla samanlaista ajattelutapaa ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon? Ja miksei niin tehdä? Valli hahmotteli ICT strategian aikatauluksi strategian valmistumisen osalta kesää 2012, sen toteuttamisen osalta hallituskautta ja strategian onnistumisen arvioinnin osalta maaliskuuta 2016. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Kommenttipuheenvuoroista nostan muutamia mielenkiintoisimpia ajatuksia. Valtiosihteeri Raimo Sailas nosti tulevaisuuden ykköshaasteeksemme huoltosuhteen, joka nousee tilastotieteen väestöennusteen mukaan nykyisestä reilusta viidestäkymmenestä huollettavasta per sata työssäkäyvää vuoteen 2030 mennessä 73:een. Suomi on huoltosuhteen nousussa globaalisti etunenässä, joten jos me tämän ratkaisemme, niin meillä on oiva vientituote maailmalle. Kari Välimäki STM:stä peräänkuulutti malttia tilaamiseen, sillä mikään ei ole tyhmempää kuin ostaa tehokas koneisto tuottamaan turhaa prosessia. VRK:n ylijohtaja Hannu Luntiala taas muistutti Suomessa olevan yhdet maailman parhaista perustietovarannoista, joita kannattaa ja nyt jo lain mukaan pitääkin hyödyntää.  VM:n Tommi Oikarinen veti kokonaisarkkitehtuurin yhteen ajattelutavan muutokseksi.

Monia mielenkiintoisia kysymyksiä esitettiin ja paljon on julkishallinnolla haasteita, mutta tapa jolla näitä haasteita on lähdetty taklaamaan miellytti kyllä minua: rakentamalla yhteistyötä läpi organisaatiorajojen.