Liiketoiminnan ekosysteemit

Liiketoiminnan ekosysteemit elävät jo kuluttajapalveluissa, kohta niitä nähdään myös yritysten välisissä palveluissa.

Ekosysteemi tarkoittaa luontonsa puolesta verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Eri ekosysteemejä rajaavat maantieteelliset rajat kuten vuoret, valtameret tai aavikot, tai niiden elottoman osan luontaiset rajat… Ihminen eroaa kahdella tavalla muista lajeista suhteessaan ekosysteemeihin. Hän pystyy halutessaan tuhoamaan ekosysteemejä sekä myös hallitsemaan niitä tekniikallaan. Ihminen on koko historiansa ajan pyrkinyt hankkimaan riittävästi ravintoa ja muita tarvittavia voimavaroja, jotta se on pystynyt elämään erilaisissa ekosysteemeissä. Ongelmana on aina ollut säilyttää tasapaino ihmisten omien tarpeiden ja ekosysteemien välillä. [Wikipedia]

Liiketoiminnan ekosysteemit. Erityisesti Googlen, Applen ja nyttemmin myös Nokian liiketoimintamalleissa puhutaan ekosysteemeistä. Liiketoiminnan ekosysteemillä näissä tapauksissa tarkoitetaan yhden päätoimijan tuotteiden tai palveluiden ympärille kasvavaa liiketoimintojen joukkoa. Tavoitteena on tehdä asiakkaalle enemmän ja parempaa kuin yksittäiset toimijat yksin pystyisivät. Jos luonnon ekosysteemin perusta on aina hiilen, hapen ja ravinnon kiertokulku, niin liiketoiminnan ekosysteemissä tätä kiertoa vastaa rahan kiertokulku ja kerääntyminen.

Ekosysteemiin liittyy aina kuolema. Luonnon ekosysteemissä kuolema on luonnollinen osa luonnollista kiertokulkua. Bisneksen ekosysteemeissä kuolema näkyy ekosysteemin koostumuksen muutoksena. Rahalla voidaan ohjata ekosysteemiä niin, että mukana pysyvät vain kaikkein voimakkaimmat yritykset. Toisaalta päätoimija voi rajoittaa yritysten osallisuutta ekosysteemissä.

Symbioosi liiketoiminnassa. Symbioosi sanana tarkoittaa yhdessä elämistä. Näin laveassa määrittelyssä ei vielä toteudu ekosysteemin määritelmä; määritelmästä puuttuu kiertokulku ja kuolema. Biologit ovat määritelleet erilaisia symbioosin muotoja nimenomaan hyötynäkökulmasta:

Mutualismi = molemmat osapuolet hyötyvät toisistaan.

Kommensalismi = toinen osapuoli hyötyy toisesta tuottamatta tälle kuitenkaan haittaa.

Amensalismi = toinen osapuoli aiheuttaa toiselle haittaa hyötymättä tästä kuitenkaan itse.

Loisinta = loinen saa isännästään yksipuolista hyötyä.

Tässä kohden on hyvä pysähtyä miettimään; Mitä symbioosin muotoa sinun liiketoimintasi ekosysteemissä esiintyy?

Mitä miettii asiakas? Mitä merkitystä tällä liiketoiminnan ekosysteemiajattelulla on asiakkaan kannalta? Erilaiset verkostot ja alihankintaketjut ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Rakentaminen ja konepajateollisuus ovat käyttäneet näitä rakenteita jo pitkään asiakashyötyjä toteuttaessaan. Liiketoiminnan ekosysteemi poikkeaa alihankintaverkostosta ainakin kahdella merkittävällä tavalla:

• Ekosysteemissä elävien yritysten munat eivät ole samassa korissa. Alihankintaketjussa tasapainoillaan jatkuvasti päämiehen edustamasta merkittävästä osuudesta liikevaihdosta, hyvässä ja pahassa. Ekosysteemeissä elävät yritykset tasapainottavat alihankintaan ja suoraan loppuasiakkaalle tapahtuvan palveluiden tuottamisen. Yksittäinen asiakas tai päämies ei edusta riskialtista osuutta liikevaihdosta.
• Osaaminen kehittyy loppuasiakkaan ehdoilla. Alihankkijat kehittävät toimintamallejaan päämiehen toimintamalliin sopiviksi. Ekosysteemissä osaamista ja toimintamalleja loppuasiakkaan ja kuluttajan tarpeisiin.

Ekosysteemin hyödyntäminen vaatii uudenlaista osaamista. Kun tuotettavan hyödykkeen sisältöä ei ekosysteemissä enää määrittele päämies, vaan asiakas, vastuu tavoiteltavan lopputuloksen ominaisuuksien määrittelystä siirtyy enemmän asiakkaalle. Vastapainoksi ekosysteemi pystyy toimittamaan tehokkaammin asiakkaan haluamaa lopputulosta. Verkostoja ja ekosysteemejä kannattaa käyttää, näissä toimintamalleissa liiketoiminnot kehittyvät nyt ketterämmin kuin suurissa konserneissa.

Liiketoiminnan ekosysteemit tulevat myös liiketoimintojen väliseen liiketoimintaan. Ekosysteemit elävät jo kuluttajapalveluissa, kohta niitä nähdään myös yritysten välisissä palveluissa. Asiakas hyötyy ekosysteemistä sen edustaman osaamisen ja ketteryyden vuoksi.