Yritysarkkitehtuuri on yhteinen sopimus

Taannoin eurooppalaisen palvelukonsernin yhdistettyä tietohallintoa perustaessamme totesi fiksunoloinen konsultti yksikantaan: IT-tuki- ja projektitoiminnan kaoottinen tilanne ei ollut syy, vaan oire yrityksen johtamisen sekaannuksesta. Kun tuon (jo tietämämme) kertoi väliraportissaan konsernin pääjohtajalle, emme konsultista sen koommin kuulleetkaan.

IT:n joustamattomuus alkaa jo olla kulunut selitys hankkeiden pitkittymiseen ja kilpailuetujen menettämiseen. Kuluneina parina vuosikymmenenä ei ole ainakaan palvelualojen toimitusjohtajilta voinut jäädä huomaamatta, että käytännössä kaikkeen työhön asiakkuuden, tuotteen, palvelutapahtuman ja alihankintojen ympärillä vaaditaan järjestelmällistä tiedon hallintaa. Silti toiminnanohjausta pidetään vain IT-hörhöjen kalliina, jäykkänä monoliittina, jota "täydentävät" johdon hankkimat erilliset asiakkuus-, kommunikointi- ja palvelujärjestelmät. Eikä tietohallinnosta vastaava istu päättävissä pöydissä kuin korkeintaan haukuttavana työasemien hitaudesta.

Yritysarkkitehtuuri tarjoaa hyvän viitekehyksen yhteisen asian, yrityksen menestymisen ympärille. Tietohallinto uskaltaa luopua joustamattomuudestaan, kun se otetaan aidosti mukaan businesskerroksen kuvaamiseen ja yrityksen toimintatavasta sopimiseen - etsimään menestyksen tekijöitä. Vastaavasti, johtoryhmän jäsenet saavat edelliseen sovelletun esityksen tieto- ja sovelluskerrosten mahdollisuuksista ja pullonkauloista. Samalla löydetään perusteet ja aikajana teknisen arkkitehtuurin työläälle ja usein kallille yhtenäistämiselle.

Tässä työssä osaava konsultti toimii tulkkina, jotta liiketoiminta- ja tekniikkavastaavat löytävät yhteisen kielen ja kuvaustavan. Laajan arkkitehtuurimallin kiteyttäminen ja käsitteiden kansantajuistaminen helpottaa oleellisesti osapuolien asiantuntemuksen esiin saamista. Ja tämän vaikutus näkyy nopeasti luottamuksena ja sitoutumisena yhteiseen päämäärään – jopa päivittäisessä työssä.