Artikkeli:

Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyöllä laadukkaampia sote-palveluita

11 huhtikuuta 2019

Nora Ritala, Analyytikko |

Hallituksen valmistelema sote-uudistus kariutui, mutta palvelujen kehittämistarve on edelleen ajankohtainen. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyö on jo monelta osin käynnissä. Minkä on nykyisen yhteistyön laajuus?  Kannattaako jatkossa sote-palveluja tuottaa yhdessä yksityisen sektorin kanssa? Entä miten yhteistyö vaikuttaa palvelujen laatuun? Näitä kysymyksiä pohdittiin huippuasiantuntijoiden voimin talouden ja hallinnon asiantuntijapalveluja tarjoavan BDO:n ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen järjestämässä aamuseminaarissa 29. maaliskuuta.

Hyvääkin terveydenhuoltojärjestelmää voi aina parantaa

Seminaarissa puhunut Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander muistutti, että historian saatossa Suomessa on tehty useita sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksia, jotka eivät ole kaikilta osin onnistuneet.   Terveydenhuollon uudistamiseen ja tehostamiseen suhtaudutaan usein kriittisesti. Kiander korosti, että vaikka suomalainen terveydenhuolto on maailman huippua, ei se tarkoita sitä, etteikö sitä voisi parantaa ja kehittää. Esimerkiksi palvelujen integraatiolla voidaan tehostaa toimintaa, sillä palveluiden suurkuluttajat tarvitsevat usein sekä terveys- että sosiaalipalveluita.

Sote-palveluiden järjestämisestä on liikkeellä paljon virheellistä tietoa

Sote-uudistusta käsittelevässä keskustelussa ajaudutaan helposti ennakkoluuloihin ja olettamiin  julkisen ja yksityisen palvelutuotannon eroista.  Projektipäällikkö Kimmo Parhiala Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sote-arviointiyksiköstä kertoi, että tarkastelemalla yksityisen terveydenhuollon jakautumista Suomessa alueittain ja palveluittain on helppoa huomata, miten usein todellinen tilanne eroaa oletetusta ja miksi on tärkeää perustaa kaikki väittämät tutkittuun faktaan. Samalla on muistettava, että julkisen ja yksityisen tuotannon laadusta tai asiakaslähtöisyydestä ja yksityisistä palveluista liikkuu paljon myyttejä, joita data ei tue.

Parhialan mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmän rakenne samaan aikaan mahdollistaa ja rajoittaa yksityisen palvelutuotannon roolin, kun sitä vertaa vakuutuspohjaiseen järjestelmään, jollainen on käytössä esimerkiksi Kanadassa. Kanadan julkinen terveydenhuolto on järjestetty vakuutusjärjestelmällä, joka ei ota mitään kantaa siihen, miten palvelut järjestetään eikä vakuutus kata esimerkiksi kotona tarjottavia hoivapalveluita.

Julkisen ja yksityisen toimivan yhteistyön pohjana on molemminpuolinen ymmärrys ja selkeät roolit

Yksityisten sote-palveluiden käyttöön liittyy paljon ennakkoluuloja. Moni järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä on kuitenkin jo ulkoistanut palvelujaan tai tuottaa niitä yhdessä yksityisen sektorin kanssa.  Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toimitusjohtaja Leila Pekkanen on runsaasti kokemusta sote-palveluiden järjestämisestä sekä yksityisen ja julkisen palvelutuotannon yhteistyöstä.

Pekkasen mukaan sote-uudistuksen yhteydessä yksityisiin palveluntuottajiin on kohdistettu paljon negatiivisia ennakkoluuloja, eivätkä julkisuuteen nostetut esimerkit laiminlyönneistä varmasti ole parantaneet tilannetta. Pekkanen halusi muistuttaa, että samoja haasteita löytyy myös julkiselta puolelta. Vastaavasti valinnanvapauskokeilujen myötä on vahvistunut käsitys siitä, että sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tuotetaan myös laadukasta palvelua.

Pekkasen mukaan toimivan yhteistyön perusta on molemminpuolisen ymmärryksen ja selkeiden roolien saavuttaminen. Julkisella ja yksityisellä palveluntuottajalla on toki erilaiset rahoitusmallit, mutta kun pidetään mielessä, kenelle palvelua ollaan tuottamassa ja mitkä ovat palvelunostajan intressit, asian ei pitäisi muodostua ongelmaksi. Pekkanen korosti myös oikeanlaisen hankintaosaamisen merkitystä sekä sitä, että kummallakin osapuolella on oltava hyvä ymmärrys ostettavasta ja tuotettavasta palvelusta. Viestinnän ja vuorovaikutuksen toimivuudella varmistutaan siitä, että saadaan sitä mitä halutaan. Tällä tavalla voidaan saavuttaa yhteistyö, jossa hyödynnetään molempien osapuolien vahvuudet ja aikaansaadaan parempaa palvelua asiakkaille, riippumatta siitä kuka palvelun tuottaa.

Yksityinen palveluntuottaja voi tarjota tehokkaampia ratkaisuja

Kun yhteistyön edellytykset ovat selvät, minkälaista palvelua yksityiset toimijat voivat tarjota julkisille toimijoille? Pihlajalinna Oyj:n toimitusjohtaja Joni Aaltonen kertoi kokemuksiaan sote-palveluiden ulkoistuksista ja lukuisista muista yhteistyöratkaisuista kuntien kanssa. Aaltonen kuvaili, että yksityinen toimija näkyy kunnassa muiltakin osin kuin palvelujen tarjoajana. Yksityinenkin palveluntuotanto tuo paikkakunnalle työpaikkoja ja verotuloja. Yksityisellä toimijalla voi olla käytössään kuntaa tehokkaampia ratkaisuja palvelujen tuotantoon ja sitä kautta on mahdollista saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. 

Aaltosen mukaan toimivaksi osoittautunut on esimerkiksi malli, jossa sote-palveluiden kokonaisulkoistukset on toteutettu perustamalla kunnan tai kuntayhtymän kanssa yhteisyritys. Tällaisessa ratkaisussa kunnan vastuulle jää sekä viranomaistehtävät että valvonta, kun taas yhtiö ottaa vastuun koko palvelusta ja toiminnasta muilta osin. Päätöksenteossa ovat mukana sekä kunnan virkamiehet että yhtiön johto, mitä kautta valvonta säilyy ja molempien osapuolien tavoitteet täyttyvät. Malli on käytössä jo yli 10 kunnassa.

Sote-uudistuksen kariutuminen vapauttaa kunnat etsimään uudenlaisia ratkaisuja

Tilaisuuden lopuksi järjestetyn paneelikeskustelun panelistien jaettu näkemys oli, että epävarmasta nykytilanteesta huolimatta kuntien on jatkettava sote-palvelujen kehittämistä. Sote-uudistuksen kariutuminen vapauttaa kunnat etsimään erilaisia, itselleen sopivia ratkaisuja. Panelisteina toimivat edellä mainittujen asiantuntijoiden lisäksi BDO:n partner Alpo Ronkainen, jolla on laaja kokemus julkisen ja yksityisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennejärjestelyistä. Paneelin puheenjohtajana toimi pitkän linjan terveydenhuollon asiantuntija Vesa Ekroos.

Panelistien kanta tulevan hallituksen sote-uudistuksen jatkokehitykseen oli myös yhtenevä: mallin tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja eri kuntien tilanteiden mukaan joustava. Liian suuret yksiköt ovat vaikeasti hallittavissa ja siksi paikallisille toimijoille tulisi antaa riittävästi päätäntävaltaa. Onnistuakseen uudistuksen toteuttamisessa seuraavan hallituksen tulisi löytää mahdollisimman selkeä rahoitusmalli sekä hyödyntää olemassa olevat resurssit, ilman liian tiukkoja rajauksia siitä, miten palvelu määritellään ja miten sitä saa toteuttaa. Sote-alalla muiden alojen tapaan kehitys on erittäin nopeaa ja tällä hetkellä on mahdotonta ennakoida, missä muodossa tai millä tavalla tulevaisuuden palvelut voidaan tuottaa.

Uutta sote-ratkaisua odotellessa kuntien on siis itse ratkaistava se, miten ne haluavat sote-palvelunsa tuottaa ― ja toisaalta, miten niiden taloudellista tilannetta saadaan kohennettua.

BDO:lta tukea sote-ratkaisuihin

Talouden ja hallinnon asiantuntijapalveluita tarjoavalla BDO:lla on laajaa osaaminen eri kokoisten kuntien ja kuntayhtymien sote-ratkaisujen järjestelyistä, sekä runsaasti kokemusta yksityisten sote-alan toimijoiden kanssa työskentelystä. BDO tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja sote-palvelutuotannon yhtiö- ja yhteistyörakenteisiin, ulkoistuksiin, yritysten hankintaan ja myyntiin. Lisäksi olemme tuottaneet ratkaisuja sote-organisaatioiden talouden suunnitteluun, analysointiin ja kustannusten hallintaan.