Osakeyhtiö lahjansaajana
Korkein hallinto-oikeus on ottanut päätöksessä KHO:2011:44 kantaa siihen pitäisikö lahjaverotus kohdistaa yhtiöön vai yhtiön osakkeet omistavaan yksityishenkilöön.
Ennakkoratkaisuhakemus
Tapaukseen liittyvän ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan Y Oy oli 31.12.2008 jakautunut kahteen uuteen yhtiöön, joista toinen oli X Oy ja toinen Z Oy. Y Oy:n osakkaat olivat saaneet yhtä Y Oy:n osaketta kohti yhden X Oy:n osakkeen ja yhden Z Oy:n osakkeen. A:n omistusosuus kummastakin yhtiöstä oli 27,55 prosenttia.
A:n tarkoituksena oli aloittaa sukupolvenvaihdos X Oy:ssä ja Z Oy:ssä ja hän oli suunnitellut lahjoittavansa 10 % X Oy:n ja 10 % Z Oy:n osakkeista. Hakemuksen mukaan hakijan tarkoituksena ei ollut tehdä pääomansijoitusta yhtiöön, vaan luovutus tapahtuisi lahjan muodossa ja vastaanottaja olisi osakeyhtiö.
A oli pyytänyt erilliset ennakkoratkaisut perintö- ja lahjaverolain 55–57 §:n sukupolvenvaihdosta koskevien huojennussäännösten soveltamisesta lahjoihin, joista toisessa lahjansaajana olisi hänen poikansa B ja toisessa pojan perustama ja kokonaan omistama osakeyhtiö V Oy.
Nyt esillä olevassa asiassa oli kysymys jälkimmäisestä vaihtoehdosta, jossa lahjansaajana on B:n omistama osakeyhtiö. B toimi lahjan kohteena olevien yhtiöiden hallitusten varajäsenenä ja hänet oli tarkoitus lahjoitusten jälkeen valita yhtiöiden hallitusten varsinaiseksi jäseneksi. B käyttäisi omistajanvaltaansa oman yhtiönsä kautta ja edustaisi yhtiötään hallitusjäsenyytensä kautta.
KHO:n ratkaisu
Asiassa oli kysymys siitä, katsottiinko B:n omistama osakeyhtiö vai B sukupolvenvaihdosta koskevassa lahjaverotuksessa lahjansaajaksi ja oliko vero määrättävä yhtiölle II veroluokan vai B:lle I veroluokan mukaan.
Perintö- ja lahjaverolain 55 § ei sinänsä edellyttänyt, että lainkohdassa tarkoitettu yritysvarallisuus siirtyi lahjoittajan sukulaiselle. Lainkohdassa ei myöskään ollut säädetty, että lahjoituksen tulisi tapahtua luonnolliselle henkilölle. Siitä, että lahjoitus tapahtui osakeyhtiölle, ei niin ollen sinänsä seurannut, että säännöksen piiriin kuuluvaksi katsotun luovutuksen lahjansaajaksi olisi katsottava osakkeet omistava luonnollinen henkilö.
Tässä tapauksessa lahjoittaja tuli ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan nimenomaan lahjoittamaan varat osakeyhtiölle. Sitä, ettei lahjoitus siviilioikeudellisesti tapahtunut osakkaalle B, korosti rinnakkainen vaihtoehtoinen ennakkoratkaisuhakemus, jonka mukainen lahjoitus tapahtuisi B:lle. Omaisuuden lahjoittaminen osakeyhtiölle oli sinänsä mahdollista, vaikkakin osakeyhtiön kirjanpidon näkökulmasta vastikkeettomasti saadut varat kasvattivat lähtökohtaisesti sijoitettua vapaata omaa pääomaa ja koituivat osakkaiden hyväksi. Näin ollen pelkästään viimeksi mainitun seikan perusteella lahjoitusta osakeyhtiölle ei voitu pitää vastoin siviilioikeudellista muotoa lahjoituksena B:lle. Asian arviointiin ei myöskään vaikuttanut se seikka, että ulkopuolisen tehdessä nimenomaisesti pääomansijoituksen yhtiöön lahjaverotusta ei välttämättä kohdistettaisi tähän yhtiöön.
Perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitetuksi lahjansaajaksi oli lahjoituksen tapahtuessa B:n omistamalle osakeyhtiölle siten katsottava tämä yhtiö. Yhtiö oli velvollinen suorittamaan lahjasta veron perintö- ja lahjaverolain 11 §:n 1 momentin nojalla II veroluokan mukaan.
Ennakkoratkaisu. Äänestys 3-2.
BDO Suomessa
- Tilintarkastus, sisäinen tarkastus, veropalvelut, IT-neuvonanto
- Palvelemme kaikkialla Suomessa
- Toimistot Helsingissä ja Turussa
BDO maailmalla
- 5. suurin tilintarkastusyhteisö
- 48 000 työntekijää 135 maassa
- Liikevaihto 5,67 miljardia euroa vuonna 2011
Yhteystiedot
BDO Oy
Vattuniemenranta 2
00210 HELSINKI
Keskus 020 743 2920
Fax 020 743 2935
info@bdo.fi


