Blogi:

Rohkeat kokeilijakunnat testaavat nyt osallistuvaa budjetointia

20 helmikuuta 2018

Heini Ruski , Asiantuntija |
Pipsa Salkosalo , Asiantuntija |

Voisiko teidän kuntanne olla seuraava osallisuuden edelläkävijä, ja lähteä testaamaan osallistuvaa budjetointia käytännössä?

HYVE2018-verkostotapaamisessa etsittiin uusia ideoita kuntajohtamiseen ja demokratiaan

Kuntalaisosallistumisen vahvistaminen ja uudenlaisen osallistumisen tarve korostuu tämän valtuustokauden kuntastrategioissa. Siksi etsimme uusia ideoita osallistavampaan ja ihmislähtöisempään kuntajohtamiseen HYVE2018- ohjelman verkostotapaamisessa Tampereella 15.2.2018.

Kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tekemämme kyselyn mukaan vain 41 prosenttia 316 vastaajasta oli sitä mieltä, että heidän kunnissaan selvitetään asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Lisäksi vain 29 prosenttia vastaajista koki, että kuntalaiset käyttävät aktiivisesti tarjottuja osallistumisen keinoja.

Osallistuva budjetointi on konkreettinen keino lisätä intoa kuntakehittämiseen ja kiinnostusta demokraattiseen päätöksentekoon. Esimerkiksi YK on valinnut osallistuvan budjetoinnin yhdeksi maailman parhaista käytännöistä demokratian kehittämiseksi kuntien hallinnossa.


Mitä on osallistuva budjetointi?

Osallistuva budjetointi on maailmalla suurta suosiota saavuttanut demokratian malli, jota on viime vuosina kokeiltu myös Suomen kunnissa. Käytännössä siinä on kyse demokratian ja kuntalaisvaikuttamisen perusasioista: yhdessä suunnittelusta, tarpeiden asettamisesta tärkeysjärjestykseen sekä niiden yhteensovittamisesta.

Mallin tarkoituksena on kerätä kuntalaisilta ideoita julkisten varojen käyttämisestä tiettyyn kohteeseen tai laajemmin kunnan toimintaan. Ideoista valitaan jatkovalmisteluun menevät ideat esimerkiksi kuntalaisraadin avulla. Niistä jalostetaan toteuttamiskelpoisia ja konkreettisia suunnitelmia, joista valitaan parhaat ja toteutettavat suunnitelmat äänestyksellä.

Miksi jokaisen kunnan kannattaisi ainakin kokeilla osallistuvaa budjetointia?

Osallistuvan budjetoinnin yleistyminen voi olla merkki siitä, että toimintamalli on vastaus demokratian uudistumisen tarpeeseen. Muun muassa matalat äänestysprosentit kannustavat kuntia uudistamaan demokratiaa. Osallistuva budjetointi on innostava keino opettaa kevyttä, vuorovaikutteista ja hauskaa osallistumisen kulttuuria.

Osallistuvan budjetoinnin ideana on, että kuntalaiset ovat vahvasti mukana budjetoinnissa koko valmisteluprosessin ajan, ja vasta heidän ehdottamiensa ideoiden pohjalta käynnistyy perinteinen virkamiesvalmistelu. Kuntalaisilta kerätyt ideat mahdollistavat myös sen, että käytettävissä olevat verovarat kohdistuvat tarpeellisiin ja yhteisesti hyväksyttyihin kohteisiin.

Osallistuvan budjetoinnin seurauksena osallistumisen vaikutukset ja konkreettiset tulokset tulevat näkyväksi perinteistä edustuksellista demokratiaa nopeammin ja selvemmin. Osallistava budjetointi edistää myös läpinäkyvää päätöksentekoa ja -hallintoa, sillä äänestykseen valittavien ideoiden kustannukset ja hyödyt tehdään näkyviksi kuntalaisille.

Osallistuvan budjetoinnin kokeilut eivät kuitenkaan sulje pois perinteisen demokratian tai toimintamallien tarvetta, vaan ne tukevat toisiaan. Parhaimmillaan monipuoliset osallistumisen keinot aktivoivat nykyistä laajemman joukon kuntalaisia mukaan kunnan kehittämiseen. Osallistuva budjetointi lisää myös yhteisön ymmärrystä julkisten varojen käytöstä ja palveluiden kustannuksista. Lisäksi se ohjaa keskustelua kohti yhteisen hyvän edistämistä kompromissien ja intressien yhdistämisen avulla.

 

Osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto vaatii suunnittelua

Verkostotapaamisen keskusteluissa korostui suunnittelun tärkeys: osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto ja toimintamalli on hahmoteltava huolellisesti etukäteen. Yhtä oikeaa tapaa toteuttaa osallistuvaa budjetointia ei ole, vaan valinnanmahdollisuuksia on paljon mm. budjetin suuruusluokassa, käyttökohteiden rajauksessa, ideoiden keräämisen ja äänestyksen alustoissa, prosessin vaiheissa ja äänestystavoissa.

Oma malli kannattaa suunnitella aina oman kunnan toimintakulttuurin, osallistumisen tavoitteiden, käyttökohteiden, osallistujien ja budjetin suuruuden mukaan yksilökohtaisesti. Silti on tärkeää, että kunnissa kouluttaudutaan ja orientoidutaan tähän uudenlaiseen tapaan hyödyntää ja ajatella osallisuutta. Prosessia ei tarvitse suunnitella aivan tyhjästä, sillä Suomessa on tehty jo jonkin verran osallistuvan budjetoinnin kokeiluja ja kokemukset auttavat eteenpäin suunnittelussa.

Lisätietoja osallistuvasta budjetoinnista löydät mm. Kuntaliiton selkeästä ja käytännönläheisestä oppaasta tai BDO:n HYVE2018-tiimin asiantuntijoilta, Heini Ruskilta ja Pipsa Salkosalolta.