• Oikeusturva ennen tiedonantovelvollisuutta verotuksessa!
Blogi:

Oikeusturva ennen tiedonantovelvollisuutta verotuksessa!

14 syyskuu 2017

Marja Hokkanen , Liiketoimintajohtaja, vero- ja lakipalvelut |

Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut Verohallinnon aikaisemmin Ylelle antamat kehotukset velvollisuudesta luovuttaa Verohallinnolle tutkivien journalistien kansainväliseltä konsortiolta ICIJ:ltä käyttöönsä saaman Panama-aineiston. Helsingin hallinto-oikeuden päätös on selkeä kannanotto oikeusturvan puolesta. Päätöksen mukaan toimittajia ei voida velvoittaa luovuttamaan työnantajansa hallussa olevaa materiaalia verohallinnolle.

Panamalaisen lakiasiantoimiston Mossack Fonsecan asiakasmateriaalia vuosi julkisuuteen huhtikuussa 2016. Panama-aineisto vuodettiin saksalaiselle Süddetsche Zeitung -sanomalehdelle lähdesuojan turvin. Panama-aineisto kattaa yli 11,5 miljoonaa asiakirjaa, jotka koskivat veroparatiisiyhtiöiden perustamista ja hallinnointia.

Verohallinto pyysi keväällä 2016 Yleä ja sen kahta toimittajaa esittämään ICIJ:ltä saadun aineiston kokonaisuudessaan.

Verotusmenettelylain mukaan jokaisen on annettava verohallinnon kehotuksesta yksilöinnin perusteella tietoja, jotka saattavat olla tarpeen muun verovelvollisen verotusta tai muutoksenhakua koskevan asian käsittelyä varten ja jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista tai muutoin ovat hänen tiedossaan, jollei hänellä lain mukaan ole oikeutta kieltäytyä todistamasta asiassa. Verotukseen vaikuttavia taloudellista asemaa koskevia tietoja ei saa kieltää antamasta. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään VaVM 98/1994 vp. aikanaan lausunut, että ensisijaisesti tiedot on hankittava verovelvolliselta itseltään. Vain tapauksissa, joissa veroviranomaiset eivät saa verovelvolliselta riittäviä tai oikeita tietoja, tulisi ryhtyä sivullisiin kohdistuviin erityisiin tietojen hankintatoimenpiteisiin.

Helsingin hallinto-oikeus kiinnitti huomiota siihen, että kyseisten tiedonantokehotusten pohjana käytetyt lainkohdat eivät ole koskaan olleet perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Ratkaisussa huomioitiin niin perustuslain, sananvapauslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan määräykset sananvapaudesta ja lähdesuojasta. Vaikka päätöksessä nostettiin esiin verotusmenettelylaissa säädetty sivullisten tiedonantovelvollisuuden laajuus, Helsingin hallinto-oikeus nosti esiin tärkeän asian – erityisen tiedonantovelvollisuuden laajuuteen liittyvän mahdollisuuden oikeusturvan loukkauksiin - ja otti oikeusturvamyönteisen kannan. Mielenkiinnolla jäädään odottamaan perustuslakivaliokunnan arviota sivullisen tiedonantovelvollisuuden laajuudesta. Toistaiseksi oikeusturvanäkökohdat saivat enemmän painoarvoa kuin verotuksen tehokkuusnäkökohdat.