Blogi:

Kuntatalous kärsii koronasta rajusti valtion tukipaketista huolimatta

08 kesäkuuta 2020

Koronan kuntatalousvaikutukset yhteensä ovat arvioiden mukaan noin 2,5 miljardia euroa. Kuntaliiton kyselyiden mukaan koronan talousvaikutukset kunnille nousevat 1,9 miljardiin euroon, minkä päälle tulevat vielä kustannukset sairaanhoitopiirien talouden heikkenemisestä 1. Suomen 20 sairaanhoitopiiriä ovat huhtikuun lopussa arvioineet tekevänsä tänä vuonna historiallisen suuren 0,6 miljardin euron alijäämän, jonka paikkaamiseen ne toivoivat valtion apua 2.

Valtioneuvoston 2.6.2020 julkaiseman tiivistelmän mukaan kuntatalouden tukipaketti vuoden neljännessä lisäbudjettiesityksessä kohdistaa kunnille tänä vuonna 1,4 miljardia euroa lisää rahaa, josta 0,2 miljardia suoraan sairaanhoitopiireille 3. Lisäksi tukipaketin toimenpiteet kohdistavat kunnille seuraavana vuotena noin 0,1 miljardia euroa.

Esitettyjä lukuja vertailemalla saadaan karkeasti noin 1 miljardin euron summa, jonka kattaminen jää kuntien itse ratkaistavaksi tavalla tai toisella. Käytännössä tämä tarkoittanee pääasiassa velanottoa. Lisäksi kuntien on edelleen voimakkaasti sopeutettava talouttaan ja se vaatii uudistuksia niin palveluiden tuottamistapoihin kuin palvelurakenteeseen.

Kuntien taloustilanteen ja -suunnittelun hahmottamista vaikeuttaa lisäksi valtion toiseen lisäbudjettiin sisältynyt korvaus kunnille verotuksen koronasta johtuvien maksujärjestelyjen muutoksien aiheuttamista verotulojen viivästymisistä. Tämä noin 0,5 miljardin euron korvaus tilitetään kunnille vuonna 2020, mutta vastaava summa sekä maksujärjestelyjen piiriin kuuluvien verojen viivästyskorot vähennetään kuntien määrärahoista vuonna 2021. Toimenpide ei siis varsinaisesti auta kuntia, vaan sen tarkoitus onkin tasoittaa kuntien verotulojen kertymistä verotuksen väliaikaisen koronamaksujärjestelyn aikana ja se onkin nimitetty ”kustannusneutraaliksi”. Toimenpiteen voi ajatella tasaavan katettavaa summaa vuonna 2020, mutta kuitenkin vain siirtävän tuskaa osin vuodelle 2021 3, 4.
 

Korona vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa

Kuntien katettavaksi jäävä koronamiljardi on suuri summa. Mutta paljonko se oikeastaan on? Kunnan tuloslaskelman toimintakate kuvaa summaa, mikä kunnan tulee kattaa verotuloilla ja valtionosuuksilla - tai kunta tekee alijäämää. Vuoden 2019 tilinpäätösennakoiden mukaan kuntien yhteenlaskettu toimintakate oli noin 30,5 miljardia euroa 5. Miljardi on siitä noin 3,3 %. Miten vastaava toimintakatteen kasvu vaikuttaisi sinun kuntasi tilikauden yli-/alijäämään?

Koronan vaikutukset tuskin kuitenkaan jakautuvat tasaisesti kaikille kunnille, vaan jotkut kunnat kärsivät enemmän kuin toiset. Vaikutus on todennäköisesti suurempi niille kunnille, joilla on muita suhteessa suuremmat verotulot.

Vuosi 2019 oli kuntatalouden mittaushistorian heikoin vuosi. Silloin kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli noin 0,1 miljardia alijäämäinen. Kuntien talousarvioiden perusteella vuoden 2020 yhteenlaskettu tilikauden tulos arvioitiin [syksyllä 2019] olevan noin 0,1 miljardia ylijäämäinen. Jos näihin suhteutetaan arvioidut miljardin koronavaikutukset, voidaan odottaa, että vuosi 2020 tulee melko suurella todennäköisyydellä olemaan kuntatalouden mittaushistorian heikoin vuosi – ainakin ennen vuotta 2021. Useammat talousennustelaitokset pitävät nimittäin todennäköisimpänä skenaariona sitä, että koronasta toipumisen jälkeen vuoden 2021 talouskasvu jää hyvin maltilliselle tasolle ja työttömyysaste kasvaisi suhteessa vuoteen 2020. Jotkin ennustelaitokset ennustavat BKT:n supistumista vielä vuodelle 2021. Nämä asiat heikentävät kuntatalouden näkymiä omalta osaltaan. Lisäksi kunta-alan sovitut palkankorotukset luonnollisesti lisäävät kuntien henkilöstökuluja.

Vaikka koronan arvioidaan vaikuttavan vielä ensishokin jälkeen heikompina talouskasvun näkyminä tulevina vuosina, kuntatalouden keskeisimpinä haasteina tulee edelleen olemaan a) väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali- ja terveyskustannusten kasvu, sekä b) muuttoliike, mikä kuntakohtaisesti joko kasvattaa palvelutarpeita tai heikentää tulopohjaa riippuen muuttosuunnasta.

Mikäli käsittelyssä oleva sote-uudistus toteutuu, paine sosiaali- ja terveyskustannusten kasvusta kohdistuu kuntatalouden sijasta maakunnille, jolloin kunnat voisivat keskittyä muuttoliikkeen vaikutuksien hallitsemiseen sekä vaikutuksiin sopeutumiseen. Kunnan talouden tasapainottaminen ja omien rakenteellisten uudistusten käynnistäminen on sote-uudistuksesta huolimatta nyt erityisen ajankohtaista, kun huomioidaan heikentyneet lähivuosien näkymät. Erityisesti toimenpiteisiin täytyy ryhtyä niissä kunnissa, joiden tilikaudet on jo ennen koronaa arvioitu alijäämäisiksi. Kunnan talouden aktiivinen tasapainotus parantaa kunnan rahoitustilannetta myös mahdollisen sote-uudistuksen siirtymävaiheessa ja sen jälkeen, kun katsotaan, tuleeko kunnan pysyväksi rahoituksen muutokseksi +/- 100 euroa per asukas vai jotain siltä väliltä. Hallituksen 5.6. esittämän sote-uudistuksen aikataulun perusteella syksyn 2020 taloussuunnittelukausi (2021-2023) on viimeinen, jossa sote-toiminnot ovat vielä täysipainoisesti kuntien taloussuunnittelussa mukana.

 

Lähteet
  1. Kuntaliitto: Korona näkyy jo alkuvuoden kuntatalouden taloustiedoissa
  2. Kannanotto: Valtion rahoitettava erikoissairaanhoidon poikkeusoloja
  3. Valtioneuvosto: Kuntatalouden tukipaketti neljännessä lisäbudjettiesityksessä
  4. Hallitus päätti vuoden 2020 toisesta lisätalousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024
  5.  Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot