Blogi:

Lisää tehokkuutta työpaikalla – säädä lämpötilaa!

02 toukokuuta 2018

Mika Luhtala , Analyytikko |

Kestävän kehityksen kysymykset tulisi ottaa entistä enemmän huomioon kiinteistöstrategiaa laadittaessa. Laajalla, kokonaisvaltaisella kiinteistöstrategian ajattelulla, jossa on huomioitu energiatehokkuuden tuomat mahdollisuudet, saadaan aikaan niin taloudellisia säästöjä kuin viihtyvyyttä ja hyvinvointiakin.

Kiinteistöjen energiatehokkuudesta keskusteltaessa unohtuu usein, miten moneen asiaan energiankulutus vaikuttaa. VTT:n erikoistutkija Pekka Tuomisen mukaan kiinteistöjen energiataloudellisuutta eli energiatehokkuutta parantamalla, ja siihen liittyvää tietoa hyödyntämällä, voidaan vaikuttaa yhtä aikaa positiivisesti peräti neljään osa-alueeseen:

  1. kiinteistöä käyttäville asiakkaille tuotettavaan lisäarvoon
  2. kiinteistössä työskentelevän henkilöstön viihtyvyyteen ja tehokkuuteen
  3. kiinteistön ylläpitokustannuksiin sekä
  4. kestävään kehitykseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Tuomisen mukaan vielä toistaiseksi ylenkatsottu asia työpaikoilla on se, miten sisäympäristön laatu vaikuttaa ihmisten toiminnan tehokkuuteen. Hän perustaa näkemyksensä tutkimuksiin, joiden mukaan yksistään kiinteistön lämpöviihtyvyyden optimointi toimistoympäristössä voi parantaa toiminnan tehokkuutta noin kymmenen prosenttia. Koska toimistoympäristössä tehtävän työn suurin kustannus (ja resurssi) on henkilöstö, muutaman prosentin muutokset energiakustannuksissa ovat pieniä suhteessa saatuihin työn tehokkuushyötyihin. Tutkimuksissa on todettu myös, että sairaalaympäristössä lämpötilalla voidaan vaikuttaa potilaan hyvinvoinnin lisäksi siihen, miten nopeasti potilas toipuu. Optimoimalla lämpötilaa voidaan siis nopeuttaa potilaan kotiutumista ja siten sairaalapäivien hoitokustannuksia. Lämpöviihtyvyyden optimoinnilla saavutettavaa tehokkuutta on syytä pohtia myös kouluissa ja muissa oppimisympäristöissä.

Kestävällä kehityksellä tehokkuutta

Toisenlaisen näkökulman samaan asiaan suo eduskunnassa 14.3.2018 hyväksytty ja vuoteen 2030 kurkottava Valtioneuvoston Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, jossa nostetaan rakennusten erillislämmitys esiin omana toimenpidekohteenaan. Öljylämmityksestä suositellaan siirtymään vaihtoehtoisiin lämmitysmenetelmiin suosien uusiutuvia energianlähteitä, samalla kun panostetaan merkittävästi rakennusten energiatehokasta käyttöä. Kun kiinteistöportfolioita tarkastellaan teknisen kunnon ja muuttuvien käyttötarpeiden näkökulmasta, tulisi rakennusten käyttökustannuksia ja niiden optimointia, kuten energiatehokkuuden parantamista, huomioida elinkaarikustannuksena aiempaa enemmän.

Kaupungeilla ja kunnilla on suurien kiinteistömassojen omistajina erityinen potentiaali mainittujen valtakunnallisten tavoitteiden edistämisessä. Muun muassa Uudellamaalla on jo tehty koulukiinteistöjen osalta portfoliotarkastelua ja päätöksiä maalämpöratkaisujen lisäämiseksi yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa. Vastaavana esimerkkinä yrityspuolelta voidaan mainita S-ryhmän tekemä aurinkopaneeli-investointi, jonka myötä S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja (KL 16.4.2018).

Keskustelu energiatehokkuudesta on yksi osa-alue kokonaisvaltaisessa kiinteistömassan portfolioajattelussa. Portfolioajattelu mahdollistaa omistajan suunnitelmallisen kiinteistöjen hyödyntämisen tarpeiden ja toimintaympäristön muuttuessa. Kuntien, maakuntien ja kaupunkien kohdalla olennaisia näkökulmia ovat muun muassa muuttuvan väestörakenteen tulevat tilatarpeet ja niiden mitoitus ja sijoitus, infrastruktuuriin liittyvien investointitarpeiden, investointien rahoituksen ja tase-aseman tasapainotus pitkällä aikavälillä sekä kunnan kokonaistaloudellinen näkökulma.

 

Teksti on julkaistu myös Talouselämän kumppaniblogina