Kestävyysraportointi koskee yhä useampia yrityksiä – nämä viisi askelta auttavat alkuun

Uuden direktiivin mukainen kestävyysraportointi tulee koskettamaan kasvavaa joukkoa yrityksiä. Standardeihin ja raportointiin liittyvä työmäärä voi vaikuttaa suurelta, mutta askel kerrallaan ja asiantuntijoiden opastuksella päästään muutoksessa eteenpäin. Listasimme viisi tärkeintä vaihetta CSRD-raportointiprojektin käynnistämiseen.

Vuoden 2023 alussa voimaan tullut uusi EU-direktiivi koskee yritysten kestävyysraportointia. CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) edellyttää sen piiriin kuuluvien yritysten raportoivan jatkossa kestävyystietojaan uusien ESRS-standardien mukaisesti.

CSRD-raportointivelvollisuus koskee aluksi lähinnä listattuja, yli 500 henkeä työllistäviä suuryrityksiä, mutta laajenee asteittain kaikkiin suuryrityksiin ja listattuihin pk-yrityksiin. Kestävyysraportointivaatimukset koskettavat kuitenkin jo aikaisemmin laajempaa joukkoa yrityksiä arvoketjujen kautta. Valmistautuminen muutokseen kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin.

Uudistuksen tarkoituksena on tehdä yritysten kestävyysraportoinnista vertailukelpoisempaa ja läpinäkyvämpää. CSRD-raportointi tulee kattamaan laajasti erilaisia ESG-teemoja (Environmental, Social, Governance) ja määrittelee, miten yritysten täytyy kertoa esimerkiksi ympäristöön, henkilöstöön ja toimitusketjuihin liittyvistä käytänteistä.
 

Vastuullisuus heijastuu koko liiketoimintaan

”Toiset yhtiöt ovat paremmin valmistautuneita muutokseen kuin toiset. Yleisesti ottaen, ilmassa on vielä paljon epätietoisuutta. Samalla tulee toki muistaa, että uutta opeteltavaa on valtavasti meille kaikille”, pohtii Robert Söderlund, BDO:n Sustainability Advisory Services Leader.

”Aiemman NFRD-standardin mukaan raportoineet ovat pidemmällä muutoksessa. Kestävyysraportoinnin vaatimusten kasvu koskettaa ennen pitkää suurinta osaa yhtiöistä, joko suoraan tai arvoketjujen kautta”, kertoo IFRS Country Leader Vesa Vuorinen BDO:sta.

On tärkeää huomata, että monissa yhtiöissä vastuullisuuteen liittyvää oikeaa tekemistä on ollut jo pitkään.

”Havaintojemme mukaan suurin motiivi vastuullisuusasioiden hoitamiseen ei liity regulaatioon. Sidosryhmäpaine vaikuttaa tällä hetkellä eniten siihen, että vastuullisuuskysymyksissä halutaan edetä”, sanoo Vuorinen.

”Vaikka raportoinnista on vielä paljon epätietoisuutta, monissa yhtiöissä on ymmärretty, että vastuullisuuteen panostaminen vaikuttaa aidosti yhtiön arvoon ja liiketoiminnan kehitykseen. Kestävyysasioita ei tehdä vain raportointia varten, kyse on todellisista toimenpiteistä”, Söderlund huomauttaa.

Kestävyysraportointi vaatii yhtiöiltä paljon työtä, mutta alkuponnisteluiden jälkeen uudet käytännöt alkavat sujua luontevammin. Söderlund ja Vuorinen listasivat tärkeimpiä askeleita CSRD-raportoinnin käynnistämiseen organisaatiossa.
 

”Sidosryhmäpaine vaikuttaa tällä hetkellä eniten siihen, että vastuullisuuskysymyksissä halutaan edetä.”

 

1. Lisää tietoisuutta asiasta

Kestävyysraportointiin siirtyminen lähtee siitä, että hallituksen, johtoryhmän ja henkilöstön tietoisuutta asiasta vahvistetaan. Tietoa voi saada esimerkiksi asiantuntijoiden vetämistä koulutuksista tai verkkokursseista. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää silloinkin, kun yritys ei vielä itse ole regulaation piirissä. Kannattaa myös varmistaa, että hallituksessa on riittävästi osaamista kestävyysraportointiin liittyen.

2. Varmista raportointivaatimukset

Toisena kannattaa ottaa selvää, millaiset raportointivaatimukset koskevat yhtiötänne ja missä aikataulussa. Vaikka yritys ei olisi vielä regulaation velvoittaman raportoinnin piirissä, täytyy suurten yritysten kyetä raportoimaan myös arvoketjunsa ja alihankintaverkostojen osalta. Siksi kestävyysraportointi tulee koskettamaan myös pienempiä yrityksiä.

3. Määritä olennaiset teemat

Seuraavaksi on syytä määrittää yhtiön kannalta olennaiset vastuullisuusteemat. Tätä kutsutaan myös olennaisuusanalyysiksi. Standardien mukaisia raportointivaatimuksia on kattavasti eikä yrityksen tule välttämättä raportoida kaikista. Olennaisuusanalyysin avulla määritetään ne vastuullisuusteemat, jotka ovat yhtiön kannalta ne kaikista olennaisimmat.  Samantyylistä harjoitusta olisi suotavaa tehdä myös silloin, kun yhtiö ei ole vielä regulaation velvoittaman raportoinnin piirissä, jo puhtaasti riskienhallintamielessä.

4. Suunnittele toimenpiteet, prosessit ja mittarit

Yhtiön tulisi etukäteen luoda toimenpiteitä ja prosesseja, joilla vastuullisuuteen liittyvät käytännöt ja raportointi tullaan tekemään. Vastuullisuusteemoille tulee laatia tavoitteet ja mittarit, joiden avulla onnistumista seurataan.

Kestävyysraportoinnin prosessit ja kontrollit ovat hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla. Siksi on hyvä varmentaa, että asia on lisätty hallituksen ja johtoryhmän agendalle. CSRDn mukainen kestävyysraportti julkaistaan osana toimintakertomusta yhdessä tilinpäätöksen kanssa, joten kestävyysraportointiprosessin tulee olla linjassa taloushallinnon olemassa olevien prosessien kanssa. Kannattaa myös huomioida ulkopuolisen varmennuksen vaatima työ ja aika.

5. Kommunikoi ja kouluta

On tärkeää huolehtia vastuullisuusasioihin ja kestävyysraportointiin liittyvästä tiedonkulusta sisäisesti, ulkoisesti ja kaikkien sidosryhmien kesken. Uusista käytännöistä tulisi kommunikoida avoimesti ja tarjota henkilöstölle riittävää koulutusta muutoksiin liittyen.

Kestävyysraportointi on viestinnällisesti olennainen osa yrityksen tarinaa ja imagoa paitsi asiakkaiden ja viranomaisten myös sijoittajien ja rahoittajien suuntaan. Listayhtiöissä kestävyysraportointi on syytä huomioida myös sijoittajaviestinnässä.
 

Parempi aloittaa ajoissa

”Kannattaa aloittaa tekeminen heti, eikä miettiä liikaa kaikkia raportointiin liittyviä haasteita. Positiivisen kautta eteenpäin”, kannustaa Robert Söderlund.

”Voi olla rohkaisevaa tietää, että käyttöönotto on todennäköisesti se isoin työ. Sen jälkeen raportointi ja prosessit lähtevät rullaamaan helpommin”, lisää Vesa Vuorinen. ”Painottaisin, että olennaisuusanalyysiin kannattaa keskittyä ja tuoda kestävyys oikeasti osaksi toimintaa.”

”Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on pyrkiä huolehtimaan siitä, että yhtiön toiminta jatkuu ja kehittyy myös tulevaisuudessa. Toiminnan jatkuvuus on sanan ”sustainability” ytimessä”, summaa Söderlund.