Kestävyysraportointia koskevalla sääntelyllä merkittävät vaikutukset Suomen yrityskenttään

Vuonna 2023 Suomen lainsäädäntöön implementoitu kestävyysraportointia koskeva sääntely (CSRD ja ESRS) tulee muokkaamaan suomalaisten yritysten raportointia laajasti. Konkreettisena esimerkkinä muutoksesta on volyymi – tilinpäätöksissä 2025 lähtien kestävyystietojen raportointi osana toimintakertomusta on pakollista kaikille suuryrityksille. Aiemmin ei-taloudellisia tietoja osana toimintakertomustaan ovat olleet velvoitettuja raportoimaan vain suuret, yli 500 henkilöä työllistävät listayhtiöt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sääntelyn edellyttämän raportoinnin piirissä tulee olemaan moninkertainen määrä yrityksiä nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi yritysten julkaisemien kestävyystietojen tulee jatkossa olla varmennettuja kestävyysraportointitarkastajaksi (KRT) rekisteröidyn tilintarkastajan toimesta. 

Olennaisuusanalyysi määrittelee mitä kestävyysseikkoja tulee raportoida

Toistaiseksi raportointistandardit (ESRS) sisältävät kaksi yleistä ja kymmenen aihekohtaista (E, S ja G) standardia, joiden edellyttämiä tietoja raportoivien yritysten pitää kestävyysraportillaan esittää. Kaikki yritykset eivät suinkaan esitä kaikkia standardien vaatimia tietoja, vaan yritysten on tehtävä kaksinkertainen olennaisuusanalyysi, jossa määritellään ne yrityksen itsensä ja sen sidosryhmien kannalta olennaiset ja merkittävät seikat, joista sen tulee raportoida. Odotettavissa onkin, että eri toimialojen yritysten raportit tulevat eroamaan sisällöltään toisistaan ja standardit ovat kehittymässä tulevina vuosina esimerkiksi toimialakohtaisesti. Uuden sääntelyn tarkoituksena on lisätä raportoinnin läpinäkyvyyttä, luotettavuutta ja vertailtavuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki raportoivat kaikesta, sillä tällöin olennaiset asiat helposti hukkuisivat informaatioähkyn alle. 

Kestävyysraportoinnin ulottuvuus valtiohallinnon yksiköille ja sidosryhmien merkitys

EU:n sääntely ei edellytä vielä raportointia valtionhallinnon yksiköiltä tai kunnilta ja kaupungeilta. On kuitenkin hyvä huomioida, että suuryrityksen rajat ylittävät yritykset riippumatta niiden omistajatahoista ovat raportoinnin piirissä. Lisäksi kestävyysraportointi voi näyttäytyä valtionhallinnon yksiköille kaksinkertaisten olennaisuusanalyysien kautta. Kaksinkertaisissa olennaisuusanalyyseissä osallistetaan myös raportoivan yrityksen sidosryhmiä. Valtionhallinnon yksiköt, kuten ministeriöt, viranomaistahot ja laitokset, ovat useiden raportoivien yritysten kannalta merkittäviä sidosryhmätahoja, joiden näkemyksiä olisi hyvä huomioida. Tätä ajatellen onkin hyvä pohtia, mitkä vastuullisuuteen liittyvät aiheet koetaan yksiköissä tärkeimmiksi ja mitä yhtiöiden toivotaan edistävän. 

BDO voi auttaa asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti vastuullisuuteen ja kestävyysraportointiin liittyvissä aiheissa, kuten ymmärryksen kasvattamisessa ja kouluttamisessa, olennaisuusanalyysien toteuttamisessa, neuvonannossa raportointiin liittyen sekä kestävyysraportin varmennuksessa.