Organisaatiot panostavat kyberturvallisuuskoulutukseen, mutta pelkkä tieto ei takaa turvallista toimintaa. Vaikuttava kyberturvallisuuskoulutus huomioi ihmisten todelliset työtilanteet, päätöksenteon ja erilaiset riskit sekä auttaa muuttamaan tiedon turvallisemmiksi toimintatavoiksi.
Organisaatiot ovat jo vuosien ajan panostaneet merkittävästi kyberturvallisuustietoisuutta lisäävään koulutukseen. Työntekijät osallistuvat vuosittaisiin koulutuksiin, suorittavat pakolliset testit ja katsovat simulaatiovideoita. Koulutusten suoritusasteita seurataan ja tuloksista laaditaan raportteja. Johto voi kokea, että kyberturvallisuuden inhimillinen ulottuvuus on näin huomioitu.
Siitä huolimatta kyberturvallisuuspoikkeamia tapahtuu edelleen huolestuttavan paljon, ja ihminen on yhä usein ensimmäinen väylä organisaatioon. Todellisuus on epämukava, mutta sitä on vaikea sivuuttaa: jos pelkkä kyberturvallisuuskoulutus toimisi, olisimme nykyistä huomattavasti paremmassa turvassa.
Organisaatiot ovat vuosien ajan lisänneet panostuksiaan kyberturvallisuustietoisuutta edistäviin ohjelmiin, mutta inhimilliset virheet ovat edelleen yksi yleisimmistä kyberturvallisuuspoikkeamiin vaikuttavista tekijöistä. Perinteisissä lähestymistavoissa korostetaan usein liikaa teknologiaa ja oletetaan, että tiedon lisääminen johtaa automaattisesti käyttäytymisen muutokseen. Lisäksi koulutusten sisältö on usein yleisluontoista eikä sillä ole juurikaan yhteyttä siihen, miten ihmiset todellisuudessa työskentelevät.
Ihmisten toimintaa on ymmärrettävä
Useimmat työntekijät tietävät, ettei epäilyttäviä linkkejä pidä klikata. Useimmat ymmärtävät vahvojen salasanojen merkityksen ja ovat kuulleet sosiaaliseen manipulointiin liittyvistä riskeistä. Silti ihmiset klikkaavat haitallisia linkkejä. Kyse ei ole huolimattomuudesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että olemme ihmisiä.
Nykypäivän työympäristö on täynnä keskeytyksiä, kilpailevia prioriteetteja ja informaatiotulvaa. Hybridityön ja yhä monimutkaisempien digitaalisten vuorovaikutustilanteiden keskellä päätöksiä on usein tehtävä sekunneissa. Huomio jakautuu jatkuvasti eri tehtävien ja sisältöjen välillä, ja asiasta toiseen siirtymisestä on tullut osa työarkea. Kyberrikolliset ymmärtävät tämän todellisuuden erittäin hyvin. Kyberturvallisuusohjelmissa sitä ei kuitenkaan vielä huomioida riittävästi.
Ihmislähtöinen lähestymistapa perustuu yksinkertaiseen mutta tärkeään havaintoon: ihmiset eivät tee päätöksiä ihanteellisissa olosuhteissa. Päätöksiä tehdään kiireessä, keskittymisen herpaantuessa ja paineen alla, samalla kun työt pitäisi saada tehdyksi. Jos organisaatiot haluavat parantaa kyberturvallisuuttaan, myös koulutuksen on vastattava tätä todellisuutta.
Koulutusten suorittamisesta toimintatapojen muutokseen
Perinteiset kyberturvallisuuskoulutukset on usein suunniteltu osoittamaan vaatimustenmukaisuutta. Ihmislähtöisten koulutusohjelmien tavoitteena on puolestaan saada aikaan muutoksia ihmisten toimintatavoissa. Ero näiden välillä on merkittävä.
Koulutusten suoritusaste kertoo, ketkä ovat osallistuneet koulutukseen, mutta vain vähän siitä, osaavatko he toimia oikein kohdatessaan uskottavan tietojenkalasteluviestin, vilpillisen maksupyynnön tai tekoälyn avulla toteutetun sosiaalisen manipuloinnin yrityksen.
Vaikuttavissa kyberturvallisuuskoulutuksissa keskitytään ymmärtämään, miten ihmiset ajattelevat, mikä heitä motivoi, millaiset ajattelun vinoumat vaikuttavat päätöksentekoon ja missä tilanteissa riskialtista toimintaa todennäköisimmin esiintyy. Koulutuksissa hyödynnetään käyttäytymistieteellisiä periaatteita ja opittua vahvistetaan jatkuvasti sen sijaan, että turvallisuustietoisuuden kehittäminen nähtäisiin vain kerran vuodessa toteutettavana harjoituksena.
Tavoitteena ei ole tehdä ihmisistä kyberturvallisuuden asiantuntijoita. Tavoitteena on auttaa heitä tekemään turvallisempia päätöksiä silloin, kun sillä on eniten merkitystä.
Kontekstilla on väliä
Yksi perinteisten kyberturvallisuuskoulutusten suurimmista puutteista on oletus siitä, että kaikki kohtaavat samanlaisia riskejä. Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi:
- Maksuliikennettä hoitava taloushallinnon työntekijä kohtaa erilaisia uhkia kuin johtoryhmän jäsen.
- Ohjelmistokehittäjän työssä riskit ovat erilaisia kuin asiakaspalvelutehtävissä työskentelevällä.
- Terveydenhuollon organisaation toimintaympäristöön kohdistuu erilaisia paineita kuin teollisuusyrityksen tai rahoitusalan organisaation.
Ihmislähtöisessä lähestymistavassa tunnistetaan, että eri tehtäviin ja toimintaympäristöihin liittyy erilaisia riskejä, ja koulutuksen sisältö mukautetaan niiden mukaan. Koulutus suunnitellaan työtehtävien, liiketoimintaprosessien, toimialan ja erilaisten uhkatilanteiden perusteella. Näin koulutuksesta tulee merkityksellisempää ja kiinnostavampaa sekä ennen kaikkea vaikuttavampaa.
Kun työntekijät tunnistavat koulutuksen esimerkeissä oman työnsä ja arjessa kohtaamansa tilanteet, he kiinnittävät niihin huomiota. Jos koulutus sen sijaan jää yleiselle tasolle, siihen on vaikeampi sitoutua.
Fiksumpi lähestymistapa
RISKIPERUSTEINEN
Kohdennetaan organisaation kannalta olennaisimpiin uhkiin ja riskialttiisiin toimintatapoihin.
RÄÄTÄLÖITY
Mukautetaan työtehtävän, organisaation osan, toimialan ja riskialttiuden mukaan.
LIIKETOIMINTALÄHTÖINEN
Kytketään siihen, miten ihmiset tekevät päätöksiä päivittäisessä työssään.
TULOSKESKEINEN
Tuloksia mitataan osaamisvajeiden tunnistamiseksi ja käyttäytymisen muutoksen tukemiseksi.
Tekoälyn aikakaudella ihmisen rooli korostuu entisestään
Kyberturvallisuuden toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tekoäly on madaltanut kyberrikollisten toimintakynnystä, tehostanut sosiaalista manipulointia sekä lisännyt hyökkäysten määrää ja kehittyneisyyttä. Samalla organisaatiot ottavat tekoälyä yhä laajemmin käyttöön toimintansa tehostamiseksi sekä innovaatioiden ja kasvun edistämiseksi. Vaikka teknologialla on jatkossakin keskeinen rooli kyberuhkilta suojautumisessa, ihmisten merkitys korostuu entisestään.
Kyberturvallisuuden tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin organisaatiot pystyvät yhdistämään teknologian, prosessit ja ihmiset häiriönsietokykyiseksi toimintamalliksi. Kun kyberriskit kytkeytyvät yhä tiiviimmin osaksi liiketoimintastrategiaa, häiriönsietokykyä ei voida rakentaa pelkästään teknologisten ratkaisujen varaan. Häiriönsietokyky edellyttää, että työntekijät organisaation kaikilla tasoilla osallistuvat aktiivisesti riskien hallintaan.
Siksi myös kyberturvallisuuskoulutusten on uudistuttava. Organisaatiot tarvitsevat koulutusohjelmia, jotka auttavat työntekijöitä tunnistamaan uusia ja muuttuvia riskejä, mukautumaan toimintaympäristön muutoksiin ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä todellisissa työtilanteissa.
Kohti pysyviä turvallisia toimintatapoja
Vahvimmat kyberturvallisuuskulttuurit eivät rakennu pelolle, vaan sille, että turvallisuus koetaan merkitykselliseksi osaksi omaa työtä. Työntekijät sitoutuvat koulutukseen paremmin, kun se vastaa heidän arjessaan kohtaamiaan tilanteita, auttaa ymmärtämään toiminnan seurauksia ja tarjoaa käytännön keinoja riskien vähentämiseen liiketoimintaa hidastamatta.
Tässä onnistuvat organisaatiot näkevät kyberturvallisuustietoisuuden jatkuvasti kehitettävänä kyvykkyytenä vuosittaisen koulutuksen sijaan. Ne seuraavat jatkuvasti koulutuksen vaikuttavuutta, kehittävät sisältöjä, tunnistavat riskialttiita toimintatapoja ja vahvistavat turvallisia toimintatapoja pitkäjänteisesti.
Näin kyberturvallisuustietoisuuden kehittäminen muuttuu vaatimustenmukaisuuden täyttämisestä liiketoimintaa tukevaksi kyvykkyydeksi. Samalla organisaatio rakentaa henkilöstöä, joka on häiriönsietokykyisempi, paremmin perillä kyberriskeistä ja valmiimpi toimimaan luottavaisesti yhä monimutkaisemmassa digitaalisessa toimintaympäristössä.
Yhteenveto: Kyberturvallisuus alkaa ihmisistä
Kyberturvallisuudessa haasteena ei enää ole pelkästään teknologia, vaan myös muutoksen nopeus. Tekoäly vauhdittaa innovaatioita, digitaaliset ekosysteemit laajenevat ja kyberuhat kehittyvät jatkuvasti. Tässä toimintaympäristössä organisaation turvallisuutta ei ratkaise koulutusten määrä tai korkea suoritusaste, vaan se, näkyykö koulutus ihmisten päivittäisissä toimintatavoissa ja päätöksissä.
Kyberturvallisuudessa onkin viime kädessä kyse teknologian lisäksi päätöksenteosta, toimintatavoista ja organisaatiokulttuurista. Ihmislähtöinen lähestymistapa huomioi henkilöstön todelliset työtilanteet ja niihin liittyvät riskit sekä antaa ihmisille käytännön valmiudet tehdä turvallisempia päätöksiä. Näin henkilöstöstä voi muodostua yksi organisaation tärkeimmistä suojakerroksista kyberuhkia vastaan.
BDO auttaa organisaatioita vahvistamaan turvallisia toimintatapoja käytännönläheisillä koulutuksilla, jotka vastaavat henkilöstön todellisia työtilanteita ja organisaation liiketoimintaan kohdistuvia riskejä.