Päästölaskenta on yhä useammin myös pk-yritysten kilpailuetu

Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta mielletään usein suuryritysten velvollisuudeksi, mutta käytännössä myös pk-yritykset tarvitsevat päästötietoja yhä useammin. Asiakkaat, rahoittajat ja muut sidosryhmät pyytävät tietoja yritysten ilmastovaikutuksista, ja erityisesti osana suurempien yritysten arvoketjuja toimivat pk-yritykset kohtaavat kasvavia tiedontarpeita. Luotettavasti tuotetut päästötiedot voivatkin muodostua kilpailueduksi esimerkiksi tarjouskilpailuissa ja toimittaja-arvioinneissa.

GHG-protokolla päästölaskennan perustana

Kansainvälisesti yleisimmin käytetty kasvihuonekaasupäästöjen laskentaviitekehys on GHG-protokolla, jossa päästöt jaetaan kolmeen luokkaan. Scope 1 kattaa yrityksen omasta toiminnasta syntyvät suorat päästöt, Scope 2 ostetun energian aiheuttamat epäsuorat päästöt ja Scope 3 arvoketjun muut epäsuorat päästöt, kuten hankinnat, kuljetukset ja tuotteiden käytöstä aiheutuvat vaikutukset. Sekä suuryritysten kestävyysraportoinnissa käytettävät ESRS-standardit että pk-yrityksille suunnattu vapaaehtoinen VS-standardi pohjautuvat tältä osin GHG-protokollaan.

Päästölaskenta kehittyy vaiheittain

Laadukas päästölaskenta edellyttää huolellista suunnittelua, selkeitä rajauksia ja kattavaa dokumentointia. Käytännössä laskennan haastavin vaihe ei useinkaan ole itse laskenta vaan tarvittavan tiedon kokoaminen eri järjestelmistä, toimipisteistä ja toimittajilta. Ensimmäinen laskentakierros vaatii yleensä eniten työtä, mutta prosessien, vastuiden ja tiedonkeruun vakiinnuttamisen jälkeen vuosittainen päivitys helpottuu merkittävästi.

Täydellisiä lähtötietoja ei kuitenkaan aina ole saatavilla. Tällöin voidaan hyödyntää erilaisia arviointimenetelmiä ja oletuksia, kunhan ne dokumentoidaan läpinäkyvästi. Tavoitteena on kehittää laskentaa vähitellen tarkemmaksi tiedon laadun parantuessa.

Päästölaskennasta hyötyä myös liiketoimintaan

Päästölaskennan hyödyt ulottuvat raportointia pidemmälle. Merkittävimmät päästölähteet liittyvät usein myös yrityksen suurimpiin kustannuseriin, kuten energiankulutukseen, logistiikkaan tai materiaalien käyttöön.

Siksi päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet voivat samanaikaisesti parantaa kustannustehokkuutta, vahvistaa riskienhallintaa ja tukea liiketoiminnan kehittämistä. Parhaimmillaan päästölaskenta tarjoaa yritykselle kokonaiskuvan sen toiminnasta ja arvoketjusta sekä auttaa tunnistamaan konkreettisia mahdollisuuksia kilpailukyvyn vahvistamiseen.

***

Tiivistelmä Tilisanomien verkkolehdessä 30.7.2026 julkaistusta artikkelista. Artikkelin lukeminen edellyttää Tilisanomat-tilausta.