Vastuullisuusraportin nimellä on väliä

Kestävyysraportointi on lakisääteistä ja sisällöltään määrämuotoista. Kestävyysraportointia ja sen sisältöä koskeva sääntely sisältyy Suomessa kirjanpitolain 7. lukuun, jossa muun muassa määrätään, että kestävyysraportoinnissa on noudatettava eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (ESRS) sekä EU:n taksonomia-asetusta. Kirjanpitolain määräykset perustuvat EU:n kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD).

Tilintarkastusalan vallitseva näkemys kestävyysraportin nimestä

Kestävyysraportti-termiä on selkeyden vuoksi suositeltavaa käyttää vain niissä tilanteissa, kun noudatetaan kaikkia kestävyysraportin laatimiseen liittyviä vaatimuksia täysimääräisesti, ja kestävyysraportti sisällytetään toimintakertomukseen omana osionaan. Muunlaista vastuullisuuteen tai kestävyyteen liittyvää raporttia ei tule nimetä kestävyysraportiksi.

Osa yrityksistä on nimennyt kirjanpitolain mukaisesti laaditun kestävyysraporttinsa kestävyysselvitykseksi, joka on ESRS-standardien suomenkielisen käännöksen mukainen termi. Tätäkin voidaan pitää hyväksyttävänä tapana nimetä toimintakertomukseen sisällytetyt kirjanpitolain tarkoittamat kestävyystiedot. Tällöinkin on kuitenkin kyse nimenomaan CSRD-direktiivin ja kirjanpitolain mukaisesta kestävyysraportista.

Jos yritys laatii raportin, joka sisältää vain osan ESRS-standardien mukaisista tiedoista tai joka ei muutoin täytä kirjanpitolain määräyksiä, se tulee nimetä selkeästi muulla tavalla, esimerkiksi vastuullisuusraportiksi tai vastuullisuuskatsaukseksi.

Kestävyysraportti-nimen käyttöä täsmennetään lainsäädännöllä

Työ- ja elinkeinoministeriö antoi marraskuussa 2025 luonnoksen hallituksen esityksestä eduskunnalle koskien kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamista (HE-luonnos). Ehdotuksella ennakoitiin kestävyysraportointia koskevaa muutosdirektiiviä, joka perustuu EU-komission omnibus-ehdotuksiin.

HE-luonnoksessa otettiin kantaa myös vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin ja kestävyysraportin nimeämiseen. Ehdotuksen perusteluissa todettiin kestävyysraportin nimestä seuraavaa: ”ei ole perusteltua sallia sellaisen asiakirjan nimeämistä kestävyysraportiksi, joka on puutteellinen direktiivin tietovaatimuksiin nähden. Vajavaisen asiakirjan sisällyttäminen hallituksen toimintakertomukseen ”kestävyysraporttina” olisi harhaanjohtavaa.”.

Tähän liittyen HE-luonnoksessa tehtiin ehdotus kirjanpitolain 3 luvun 1 a pykälän muuttamisesta.

Lausuntopalautteissa kannatettiin nimeämisen selventämistä

Tilintarkastajien näkemykset asiaan on koottu Suomen Tilintarkastajat ry:n antamaan lausuntoon. ST ry:n lausunnossa korostetaan, että kestävyysraportti on määriteltävä yksiselitteisesti aina kirjanpitolain 7. luvun mukaiseksi ja varmennetuksi raportiksi riippumatta siitä, laaditaanko se lakisääteisesti vai vapaaehtoisesti. Tulkinnanvaraisuuden poistaminen estäisi kahden eri periaatteen mukaisesti valmistellun ”kestävyysraportin” muodostumisen ja vahvistaisi raportoidun tiedon vertailukelpoisuutta.

Lähteet: