Yritysten vapaaehtoinen vastuullisuusraportointi

Suurimmalla osalla yrityksistä ei ole velvollisuutta laatia kirjanpitolain mukaista kestävyysraporttia. Vastuullisuustietojen keräämiselle ja raportoinnille on silti usein selkeä tarve. Tietoja voidaan hyödyntää yrityksen sisäisessä johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä sekä raportoida ulospäin esimerkiksi sijoittajille, rahoittajille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille. 

Arvoketjusta tarvitaan tietoa

Vastuullisuustiedon kysyntää on erityisesti arvoketjuissa ja rahoitusmarkkinoilla. Rahoittajien omat raportointi- ja riskienarviointivelvollisuudet, kestävyyteen sidotut lainat ja vihreät investoinnit lisäävät tarvetta luotettavalle ja vertailukelpoiselle tiedolle myös sellaisista yrityksistä, jotka eivät itse kuulu lakisääteisen raportointivelvollisuuden piiriin. Lisäksi suuryritysten kestävyysraportointi ulottuu niiden arvoketjuihin, joilta pyydetään tietoja. 

Sidosryhmät pyytävät vastuullisuustietoja yrityksiltä monesti omilla tietolomakkeillaan. EU-komission hyväksymä VS-standardi rajaa jatkossa sitä, mitä tietoja raportointivelvolliset yritykset voivat alle 1000 henkilöä työllistäviltä arvoketjunsa yrityksiltä vaatia. VS-standardin odotetaan yhtenäistävän tietopyyntöjä.

Raportoinnille on useita vaihtoehtoja

Yrityksellä on useita vaihtoehtoja vapaaehtoiseen vastuullisuusraportointiin. Se voi esimerkiksi laatia raportin ESRS-, VS-, VSME-, GRI- tai IFRS S1- ja S2 -standardien mukaisesti, soveltaa viitekehystä vain osittain tai raportoida yksittäisistä vastuullisuusseikoista, kuten kasvihuonekaasupäästöistä GHG-protokollan mukaan. Tunnettujen viitekehysten käyttäminen parantaa raportoinnin vertailukelpoisuutta ja ymmärrettävyyttä. 

Osittainen soveltaminen voi olla perusteltua, jos raportointia kehitetään vaiheittain tai jos sidosryhmien tietotarpeet kohdistuvat vain tiettyihin tietoihin.

Raportointi keskittyy olennaisiin asioihin

Vastuullisuusraportit käsittelevät tyypillisesti yrityksen

• vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin
• taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia 
• toimintaperiaatteita, toimia, tavoitteita ja suoriutumista kestävyyteen liittyvissä asioissa. 

Raportoitavia tietoja voivat olla esimerkiksi energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, henkilöstömäärä, työtapaturmat, korruptioon ja lahjontaan liittyvät seuraamukset sekä ihmisoikeusrikkomukset. 

Raportin sisällön tulisi perustua yritykselle olennaisiin asioihin. ESRS-raportoinnissa sisältö määrittyy kaksoisolennaisuusanalyysin (DMA) perusteella, mutta DMA:sta voi olla hyötyä myös muiden vapaaehtoisten raporttien sisällön suunnittelussa.

Raportoinnin on oltava todenmukaista ja neutraalia

Raportoinnin tulee olla sävyltään neutraalia ja todennettavissa olevaa. Se ei saa antaa yrityksen vastuullisuudesta todellisuutta myönteisempää kuvaa eikä sisältää epämääräisiä tai harhaanjohtavia ympäristöväittämiä. 

Vastuullisuusraportointistandardit eivät velvoita yritystä tekemään vastuullisuustekoja, vaan kertomaan siitä, mitä se on tehnyt. Raportointi on mielekkäämpää silloin, kun yrityksellä on olennaisia vastuullisuustoimia, tavoitteita ja tuloksia, joista raportoida.

Sidosryhmien tarpeet on syytä tuntea

Vastuullisuusraportoinnista päätettäessä on hyvä kartoittaa sisäiset ja ulkoiset tietotarpeet, mahdolliset sertifikaatit, ESG-luokitukset, rahoitusehdot, kilpailutusten vaatimukset ja muut sitoumukset. Lisäksi kannattaa seurata oman toimialan ja kilpailijoiden vastuullisuuskehitystä sekä hyödyntää yrityksen aiempaa vastuullisuustyötä, tietojärjestelmiä ja raportointiprosesseja. 

Myös lainsäädännön kehitystä on syytä seurata, sillä kestävyysraportointivelvoitteet voivat muuttua. Raportointivelvollisuuksia voi aiheutua myös muusta lainsäädännöstä, kuten ympäristölainsäädännöstä. 

Yrityksen on myös hyvä arvioida, kannattaako sen varmennuttaa raporttinsa. Varmennus lisää sidosryhmien luottamusta raporttia kohtaan, ja siitä voi olla hyötyä esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa, kilpailutuksissa tai ESG-arvioinneissa.

Raportointi voi olla yritykselle elinehto

Vapaaehtoinenkin vastuullisuusraportointi voi tukea yrityksen johtamista, kilpailukykyä ja vaikuttaa jopa toiminnan jatkuvuuteen. Raportointi ja siihen liittyvä kehitystyö auttavat yritystä tunnistamaan olennaiset vastuullisuuskysymykset, vastaamaan sidosryhmien odotuksiin ja kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti.

***

Tiivistelmä Tilisanomien verkkolehdessä 24.8.2026 julkaistusta artikkelista. Artikkelin lukeminen edellyttää Tilisanomat-tilausta.