EU:n julkisia hankintoja koskeva sääntely uudistuu – mitä komission ehdotus tarkoittaa?

Euroopan komissio julkaisi 9.9.2026 ehdotuksen uudeksi julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevaksi asetukseksi. Ehdotuksella uudistettaisiin merkittävästi julkisten hankintojen sääntelykehystä EU:ssa ja korvattaisiin nykyiset julkisia hankintoja koskevat direktiivit yhdellä suoraan sovellettavalla asetuksella.

Uudistuksen tavoitteena on tehdä hankintamenettelyistä yksinkertaisempia ja joustavampia sekä vahvistaa julkisten hankintojen strategista merkitystä. Samalla komissio pyrkii vähentämään hankintojen hallinnollista taakkaa ja parantamaan erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Komission ehdotuksen tavoitteena on myös helpottaa yritysten osallistumista rajat ylittäviin hankintoihin.

Hankintamenettelyjä pyritään yksinkertaistamaan

Yksi ehdotuksen keskeisistä muutoksista liittyy hankintamenettelyjen rakenteeseen. Komissio ehdottaa nykyisen menettelyvalikoiman yksinkertaistamista siten, että pääasialliset menettelyt olisivat avoin menettely ja dynaaminen menettely, jossa toimijat ensin liittyvät menettelyyn ja heitä myöhemmin pyydetään tarjoamaan tai neuvottelemaan yksittäisistä hankintamahdollisuuksista menettelyn voimassaoloaikana. Lisäksi käytössä olisi erillisiä menettelyjä esimerkiksi innovatiivisiin hankintoihin ja poikkeustilanteisiin.

Yksi kiinnostava piirre ehdotuksessa on neuvottelun aseman muuttuminen. Neuvottelu olisi mahdollista huomattavasti nykyistä laajemmin myös avoimen menettelyn yhteydessä. Tämä voisi käytännössä lisätä hankintayksiköiden mahdollisuuksia täsmentää hankinnan toteutustapaa ja hyödyntää markkinatuntemusta hankinnan valmistelussa.

Laadun merkitys vahvistuisi

Ehdotuksessa painotetaan siirtymää hinnan korostamisesta kohti kokonaisvaltaisempaa hinta-laatusuhteen arviointia. Parhaan hinta-laatusuhteen tulisi lähtökohtaisesti olla hankinnan perusteena ja laadullisille arviointiperusteille asetettaisiin vähimmäispainotus. Kyse ei kuitenkaan olisi ehdottomasta velvoitteesta, vaan hankintayksikkö voisi perustellusti poiketa parhaan hinta-laatusuhteen vaatimuksesta.

Muutos olisi merkittävä erityisesti palveluhankinnoissa. Hankintojen valmistelussa korostuisi nykyistä enemmän kysymys siitä, mitä laadulla tavoitellaan, miten sitä mitataan ja miten laadun toteutuminen varmistetaan sopimuskauden aikana.

Julkisten hankintojen strateginen merkitys kasvaa

Ehdotus ei koske ainoastaan hankintamenettelyjen teknistä toteuttamista. Komissio haluaa vahvistaa julkisten hankintojen roolia EU:n strategisten tavoitteiden toteuttamisessa.

Ehdotuksessa nostetaan esiin erityisesti:

• ympäristö- ja ilmastotavoitteet
• sosiaalinen kestävyys ja työelämän näkökohdat
• innovaatiot
• turvallisuus ja toimitusketjujen toimintavarmuus
• eurooppalainen etusija

Turvallisuuteen ja toimintavarmuuteen liittyvät näkökohdat saisivat nykyistä näkyvämmän roolin erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin liittyvissä hankinnoissa. Lisäksi ehdotuksessa luotaisiin EU-tason kehys eurooppalaisten toimijoiden etusijalle tietyissä tilanteissa.

Digitalisaatio osaksi EU:n hankintamarkkinaa

Komissio ehdottaa yhteensopivaa digitaalista hankintaympäristöä, joka yhdistäisi jäsenvaltioiden yhteensopivia hankinta-alustoja. Tavoitteena on helpottaa yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin eri jäsenvaltioissa ja samalla parantaa hankintadatan hyödynnettävyyttä.

Tämä voi pitkällä aikavälillä olla merkittävä muutos sekä hankintayksiköiden että tarjoajien näkökulmasta. Samalla se nostaa esiin uusia kysymyksiä esimerkiksi hankintadatan laadusta, yhteensopivuudesta ja tietojen hallinnasta.

Mitä tämä tarkoittaa Suomessa?

Suomalaisen hankintayksikön näkökulmasta ehdotuksen vaikutuksia kannattaa tarkastella sekä nykyhetken että tulevien muutosten kannalta.

Ehdotus ei vielä muuta Suomessa voimassa olevaa hankintalakia. Käynnissä olevissa hankkeissa toimitaan edelleen nykyisen EU- ja kansallisen sääntelyn mukaisesti.

Vuonna 2026 hyväksytyt kansalliset hankintalain muutokset ja nyt esitetty EU-tason uudistus etenevät rinnakkain. Hankintayksiköiden ja tarjoajien kannattaa seurata molempia, sillä EU:n uuden asetuksen myötä myös Suomen hankintasääntely voi myöhemmin muuttua.

Asetusehdotuksessa jäsenvaltioille jäisi kuitenkin joiltakin osin kansallista liikkumavaraa. Siksi lopullinen vaikutus Suomen hankintasääntelyyn riippuu siitä, millaiseksi EU-sääntely lopulta muodostuu ja mitä ratkaisuja Suomessa sen perusteella tehdään.

Uudistus on vasta alussa

Komission ehdotus käynnistää uuden hankintasääntelyn valmistelun EU-tasolla.  Seuraavaksi ehdotuksesta neuvotellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. Komission ehdotuksessa on lisäksi tarkoitus varata uuden sääntelyn voimaantulon ja soveltamisen väliin siirtymäaikaa.

Näin ollen ehdotus ei aiheuta välittömiä muutoksia hankintayksiköiden tai tarjoajien toimintaan. Sen sijaan se antaa hyvän syyn tarkastella tulevien hankintojen suunnittelua hieman pidemmällä aikajänteellä.

Seuraamme EU-hankintasääntelyn uudistamista ja sen vaikutuksia Suomessa.