Blogi:

Etätyön opit hybridityön voimavaroiksi

02 kesäkuuta 2022

Työelämä on vihdoin hitaasti, mutta varmasti toipumassa koronapandemiasta, joka on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia työn tekemisen tapoihin. Sinänsä digitalisaatio on jo vuosien ajan mahdollistanut työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä, mutta koronapandemia on entisestään vauhdittanut tätä kehitystä.

Akavan syksyllä 2020 tekemän selvityksen perusteella kolmannes korkeakoulutetuista akavalaisista työskenteli pelkästään tai lähes pelkästään etänä koronasyksynä 2020. Yleisin työnteon tapa oli etä- ja läsnätyön yhdistäminen siten, että etätyötä tehtiin joitakin päiviä viikossa.  

 

Miten määritellään muualla kuin työnantajan toimitiloissa tehtävä työ?

Kun puhutaan muualla kuin puhtaasti työnantajan toimitiloissa tehtävästä työstä, voidaan erottaa toisistaan etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ.

1. Etätyö

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan etätyö on ansiotyötä, joka toteutuu pääasiallisen työpaikan ulkopuolella.(1) Työsuojeluhallinto puolestaan määrittelee etätyön joustavaksi, vapaaehtoisuuteen ja sovittuihin sääntöihin perustuvaksi ansiotyöksi, jota voidaan tehdä myös varsinaisen työpaikan ulkopuolella, ja jolle olennaista ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt.(2)

2. Hybridityö

Hybridityö on käytännössä yhdistelmä pääasiallisella työpaikalla tehtävää läsnätyötä sekä etätyötä.  Yleisin esimerkki hybridityöstä lienee, että työntekijä työskentelee osan viikosta tai kuukaudesta kotona etätöissä ja osan läsnätöissä työpaikalla. Työnantajanäkökulmasta hybridityöstä on kuitenkin kyse myös esimerkiksi silloin, kun osa työntekijöistä työskentelee kokonaan etätöissä ja osa puolestaan läsnätöissä, tai kun etä- ja läsnätöissä vuorotellaan ryhmittäin (esimerkiksi viikoittain).

3. Monipaikkainen työ

Monipaikkainen työ on käytännössä laajennus etä- ja hybridityön käsitteistä. Etä- ja hybridityö voi laajeta monipaikkaiseksi työskentelyksi, kun työtä voidaan tehdä joustavasti siellä, missä se on perustelluinta asiakkaan, työnantajan ja työntekijän kannalta. Näin ollen monipaikkaista työtä voidaan tehdä päätyöpaikan ja kodin lisäksi esimerkiksi työnantajan toisessa toimipisteessä, asiakkaan tai yhteistyökumppanin tiloissa, liikennevälineissä, kahvilassa tai kesämökillä.

 

Tutkimusten perusteella ilmenneitä etätyöhön liittyviä hyötyjä ja haasteita

Sekä etätyön hyödyt että siihen liittyvät haasteet riippuvat siitä, minkälaisesta organisaatiosta, liiketoiminnasta ja työstä sekä minkälaisista työtehtävistä on kyse. Yleisesti ottaen ainakin seuraavassa esitetyt etätyön hyödyt ja haitat soveltuvat merkittävään osaan asiantuntija-alojen työssäkäyvästä väestöstä.

 

Etätyön hyödyt

Keskittymismahdollisuudet paranevat

Tutkimusten mukaan yksi suurimpia etätyön liittyviä etuja on keskittymiskyvyn ja -mahdollisuuksien paraneminen. Monet tieto- ja asiantuntijatyötä tekevät työntekijät työskentelevät avokonttoreissa, jotka tutkitusti ovat myrkkyä keskittymiselle. Kotityöpisteen äärellä, kahvimuki kourassa ja ympäröivästä hiljaisuudesta nautiskellen keskittymismahdollisuudet ovat huimasti paremmat kuin avokonttorin vilinässä. Edellä oleva toteutuu toivottavasti jatkossa myös niiden osalta, jotka korona-aikana ovat joutuneet työskentelemään kotoa etäkoululaisten arjen rytmittäminä.

Säästöjä työmatka- ja toimitilakuluissa

Toinen selkeä etätyöskentelyn mukanaan tuoma etu koskee työmatkoihin liittyviä säästöjä. Kustannussäästöt kohdistuvat paitsi työntekijään, myös työnantajaan: koska etätyö lähtökohtaisesti vähentää toimitilojen tarvetta, muutos näkyy lopulta myös työnantajan kukkarossa. Myös ilmasto kiittää, kun pakokaasupitoisuudet alenevat harventuneiden työmatkojen seurauksena.

Työn tehokkuus siirtyy uudelle tasolle

Myös työn tehokkuus paranee huomattavasti, kun spontaaneja keskeytyksiä on vähemmän työpäivän aikana. Akavan edellä mainitussa tutkimuksessa havaittiin, että työn kognitiivinen kuormitus (kiire, usean asian yhtäaikainen tekeminen, häiritsevät keskeytykset yms.) väheni teollisuudessa, yksityisillä palvelualoilla ja julkisessa hallinnossa erityisesti niillä, jotka tekivät aikaisempaa enemmän etätöitä.(3)

Joustavuutta päivään

Etätyö tarjoaa joustavuutta ja vapautta työpäivän ja työnteon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Joustavuus ja vapaus puolestaan vaikuttavat positiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin ja heidän sitoutumiseensa työhönsä ja työpaikkaansa. Tutkimusten mukaan erityisesti monet naiset tekisivät mieluiten etätyötä, sillä etätyö helpottaa perhe- ja työelämän yhteensovittamista, kun perheen ja läheisten asioita voidaan hoitaa työnteon rinnalla.

Hyvinvoinnin kasvua

Työterveyslaitoksen edelleen käynnissä olevan Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen (4) mukaan etätyötä tekevien hyvinvointi parani koronakeväänä 2020: yli puolet vastaajista koki itsenäisen työhön liittyvien päätösten tekemisen lisääntyneen, ja lähes yhtä moni koki oppineensa kevään aikana uusia, entistä parempia työtapoja. Tutkimuksen mukaan etätyö oli myös yhteydessä kasvaneeseen työn imuun, eli myönteiseen tunne- ja motivaatiotilaan työssä. Kääntöpuolena edellä olevalle työhyvinvoinnissa tapahtui kuitenkin syksyllä 2020 käänne huonompaan suuntaan, erityisesti nuorilla ja yksinasuvilla. Tällöin työn imu laski koronapandemiaa edeltävälle tasolle, ja myös työuupumus ja työssä tylsistyminen kasvoivat.(5)

Työpaikan sijainnin merkitys vähenee

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä: koska etätyö ei ole tiettyyn paikkaan sidottua, työnantajan toimipisteen sijainti ei välttämättä muodostu ratkaisevaksi tekijäksi työntekijöiden rekrytoinnissa. Työnantajan näkökulmasta voidaankin katsoa, että mahdollisuudet parhaiden osaajien rekrytoimiselle kasvavat entisestään, kun työntekijän ei tarvitse asua kohtuullisen matkan päässä toimistolta.

 

Etätyön haasteet

Edellä olevan nojalla voidaan todeta, että etätyössä on paljon hyvää, josta kannattaa pitää kiinni myös koronapandemian jälkeen. Samalla etätyöhön liittyy kuitenkin myös haasteita ja huolenaiheita, jotka yritysten tulisi huomioida töidensä järjestelyissä.

Työ- ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen

Yksi yleisimpiä etätyön mukanaan tuomia haasteita on työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen. Asiantuntijatyön haasteisiin on jo ennen koronapandemian alkua kuulunut työstä irrottautuminen työpäivän päätteeksi, ja työminän ajatustoiminnan poiskytkemiseen vaaditaan jatkuvasti entistä järeämpiä keinoja. Myöskään se, että työn tekeminen matkapuhelimen ja kannettavan tietokoneen ansiosta käytännössä nykyään onnistuu mistä ja milloin tahansa, ei tee työstä irrottautumisesta helpompaa.

Kuormittumisen seuranta vaikeutuu

Esimiehen on myös vaikeampi havaita alaistensa kuormittumista työarjessa, jossa osapuolet eivät fyysisesti kohtaa. Esimiehen tulisikin etätyöskentelyssä kiinnittää erityistä huomiota alaistensa työtilanteeseen, sekä tarvittaessa esimerkiksi lisätä kahdenkeskisten keskusteluiden määriä ollakseen ajan tasalla siitä, miten työntekijä töiden keskellä jakselee.  

Ergonomiset haasteet

Työskentely kotoa käsin ei useinkaan ole yhtä ergonomista kuin toimistolla. Sopivan työtilan löytäminen kotoa ei ole kaikille itsestäänselvyys, eikä kaikilla myöskään ole mahdollisuutta investoida monelta työpaikalta löytyvään sähköiseen työpöytään, jonka avulla työntekoasentoa päivän mittaan voidaan muokata kehoystävällisemmäksi.

Ad hoc -tiedustelut vähenevät

Etätyön mukanaan tuoman tehokkuuden lisääntymisen nurjana kääntöpuolena on, että etätyössä kynnys tiedustella kollegan neuvoa ja sparrausta kasvaa. Toimistolla on helppo nykäistä työkaveria hihasta ja jutella lyhyesti pohdiskelun alla olevasta asiasta. Kasvotusten tapahtuvan kontaktin puute saattaa johtaa siihen, että työntekijä puurtaa yksin haasteensa parissa pidemmän kaavan mukaan, vaikka työn alla oleva toimeksianto olisi ollut ratkaistavissa lyhyellä juttutuokiolla työkaverin kanssa. Yksin uurastamisen seurauksena myös työn lopputulos saattaa jäädä turhan yksipuoliseksi.

Tiimihenki kärsii

Etätyö haastaa työpaikan yhteishenkeä sekä työntekijöiden ja esimiehen välistä tukea ja kannustusta. Etätyötä leimaakin usein ihmiselle luontaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tuen niukkuus. Työpaikan käytävillä ei enää törmätä ja vaihdeta paria sanaa, tai naureta yhdessä edeltävän viikonloppuna sattuneelle hupaisalle kokemukselle. Myöskään ”etäkahvit” eivät ole etätyöskentelyrupeaman aikana juurikaan saaneet jalansijaa: todennäköisesti juuri siksi, että niistä puuttuu aito sosiaalinen vuorovaikutus.

 

Miltä työelämän tulevaisuus näyttää?

Korona-aika on opettanut työelämälle paljon työskentelyn eri tavoista, erityisesti sen, että näitä on monia. Pandemian aikainen etätyöskentelyrupeama on kuitenkin osoittanut ainakin sen, että ihmiset tarvitsevat työrauhaa ja joustavuutta arkeen, mutta tämän lisäksi ihmiset tarvitsevat myös toisiaan. Voidaan siis perustellusti katsoa, että hybridityö useimmilla asiantuntija-aloilla todennäköisesti muodostaisi parhaan mahdollisen työntekomuotojen yhdistelmän sekä työntekijän, työnantajan että työyhteisön näkökulmasta. Aikaisemmin pääsääntönä ollut läsnätyö tulee varmasti jatkumaan monessa organisaatiossa, mutta on vaikea uskoa, että toimistolla työskentely palaisi pandemiaa edeltäviin mittasuhteisiin. Hybridityö on tullut jäädäkseen.

Toivottavasti mahdollisimman moni yritys saa korona-ajan opeista intoa ja uskallusta muotoilla työntekokulttuuriaan uuteen muotoon. 

 

 

1. Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ | Työterveyslaitos (ttl.fi) 2. Etätyö - Tyosuojelu.fi - Työsuojeluhallinto 3. Kylvettiinkö koronapandemian aikana tuottavuuden kasvun siemen? (akavaworks.fi) 4. Miten Suomi voi? | Työterveyslaitos (ttl.fi) 5. Hyödynnä koronavuoden opit etätyöstä - HybridiSuomi