BDO:n tutkimus: Kotimaisten suuryritysten kestävyysraportointi kehittyy

Suuret, listatut yritykset ovat julkaisseet kestävyysraporttinsa jo toista kertaa CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaisesti. BDO:n analyysin perusteella raportoinnin perusasiat ovat monilta osin vakiintuneet, mutta kehitystäkin on tapahtunut viime vuoteen verrattuna. Samalla EU:n Omnibus-sääntelyhanke supistaa raportointivelvoitteiden laajuutta ja pidentää aikataulua, mikä korostaa tarvetta rakentaa kestävyysraportointi aidosti liiketoimintaa tukevaksi prosessiksi pelkän vaatimustenmukaisuuden sijaan.

BDO analysoi jälleen Helsingin pörssin OMXPHI-indeksissä noteerattujen yritysten 1.1.–31.3. aikana julkaistuja kestävyysraportteja. Vuoden 2025 raportoijista otos oli 82 yritystä (2024: 88), joiden raportti julkaistiin tarkasteluajanjaksolla ja oli CSRD:n mukainen sekä varmennettu. Indeksissä listatut yritykset ovat hieman muuttuneet vuoteen 2025 verrattuna, samoin tutkimuksessa käytetty tarkasteluajanjakso. Vertailuun mukaan otettujen yritysten määrän väheneminen ei siis kerro raportoinnin vähenemisestä.

”Palaamme toista kertaa tarkastelemaan vastuullisuusraportoinnin tilaa kotimaisissa suuryrityksissä. Tavoitteena on ollut kerätä sekä vertailutietoa viime vuoteen nähden että tarkastella lähemmin uusia osia raporteista”, kommentoi tutkimusta johtanut Janni Kunttu. “Julkaistut raportit tarjoavat arvokkaan mahdollisuuden oppia muiden kokemuksista ja kehittää omaa vastuullisuuden johtamista ilman, että kaikkea tarvitsee rakentaa alusta asti itse. Haluamme tarjota asiakkaillemme ajankohtaisinta tietoa heidän toimialoiltaan, ja kehitämmekin pohjoismaista yhteistyötä BDO:n globaalin verkoston voimin yhä laajemman benchmarkin laatimiseksi.”

Fokuksessa olennaisuuden kohdentaminen 

Päättyneen vuoden aikana useat yritykset ovat ottaneet käyttöön ensimmäisen raportointivuoden oppeja. Raportointi on saatu kohdistettua yrityksen kannalta kriittisimpään toimintaan ja vuodelta 2025 yritykset raportoivatkin keskimäärin 5,7 standardia (5,9). Yleisimmät standardit odotetusti ovat edelleen ilmastonmuutos, oma työvoima ja hallinto. Vähiten yritykset raportoivat Vaikutuksenalaisista yhteisöistä ja vesivarojen käytöstä.

Merkittävin olennaisuuden uudelleenanalysointi ja siten lasku raportointiesiintyvyydessä tapahtui pilaantumisstandardilla, -7 prosenttiyksikköä. Raportoinnin suunnasta voidaankin todeta sen päässeen lähemmäs alkuperäistä tavoitettaan, todellista olennaisuuspohjaisuutta, jossa kaikkia standardeja ei raportoida ”varmuuden varalta”.

Yrityskohtaisten aiheiden raportointi on melko matalalla tasolla, vain 10 % tutkimuksen kohteista on raportoinut aiheita standardiston ulkopuolelta.

IRO:jen painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin negatiivisen puolelle 

Yksi CSRD-direktiivin keskeisiä hyötyjä on siihen sisältyvien IRO:jen raportointiin tuoma kestävyysvaikutusten konkretisointi. Ennen standardointia ja varmennusta raportointia voitiin käyttää viherpesuun, mutta IRO:jen raportointi pakottaa tarkastelemaan toiminnan negatiivisia vaikutuksia tarkasti.

Keskimäärin negatiivisia IRO:ja (vaikutuksia ja riskejä) on raportoitu 18 kappaletta per yritys. Vastaavasti positiivisia (vaikutuksia ja mahdollisuuksia) on raportoitu 13. Vuoden 2024 raporteista vastaavat luvut olivat 17 ja 16, eli negatiiviset vaikutukset ja riskit ovat painottuneet olennaisuuden uudelleenarvioinneissa.

”Tunnistettujen IRO:jen määrissä on silti suuria vaihteluita yritysten välillä, vuoden 2025 raporteissa määrä vaihteli viidestä 125:een. Mitään tiettyä oikeaa määrää ei siis ole, mutta 77 % tutkimuksen yrityksistä on tunnistanut 10–40 IRO:a”, Kunttu toteaa.

Myös muut IRO:jen tunnusluvut ovat olleet laskussa viime vuoden tutkimukseen nähden: maksimi pieneni kahdeksalla (137), keskiarvo on 33 (36) ja mediaani 29 (31).

Arvoketjujen osalta tutkimme tänä vuonna erityisesti maariskien huomioimista. S2 oli olennainen 54:lle yritykselle, joista 34 oli tunnistanut arvoketjustaan riskimaita ja 14 ei. Kuusi yritystä sovelsi siirtymäsäännöstä. Arvoketjun tuntemisessa on siis vielä jonkin verran kehitettävää: esimerkiksi palvelu- ja IT-toimialoilla riskimaiden määrä voi olla vähäinen, mutta esimerkiksi rakennusteollisuudessa ja teollisuustuotteita valmistavissa yrityksissä arvoketjuun olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota.

ESRS-kestävyysraportointi on myös johtamisjärjestelmä, ei vain raportointikehikko

BDO:n Partner, Head Consulting Vesa Vuorisen mielestä ESRS-raportoinnin keskeinen arvo syntyy siitä, että kestävyysnäkökulmat kytketään osaksi yrityksen strategiaa, ohjausta ja päätöksentekoa. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät ole vain raportoitavia havaintoja, vaan niiden tulisi näkyä siinä, miten yritys asettaa tavoitteita, kohdentaa resursseja ja seuraa liiketoiminnan kehitystä.

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että ESRS:n Policies-Actions-Targets-kehyksen tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus yrityksen strategian kanssa. Jokainen IRO tai aihekohtainen IRO-kokonaisuus kytkeytyy yrityksen strategiseen prioriteettiin, jolla on vastuullinen henkilö yrityksessä. Jokaisen IRO:n tulisi olla toimintaperiaatteen (policy) piirissä, jolloin sitä voidaan hallita samalla tavalla kuin yrityksen toimintaa hallitaan strategialla. IRO:lle asetettu tavoite taas rinnastuu budjettiin; mikäli resursseja tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole, niiden uskottavuus kärsii. Vastaavasti kestävyyteen liittyvien toimenpiteiden tulisi kulkea samoissa johtamisen ja hyväksynnän prosesseissa kuin muutkin liiketoiminnan päätökset. Näin kestävyystieto toimii aidosti päätöksenteon input-tietona eikä jää erilliseksi raportoinnin outputiksi”, Vuorinen tiivistää.

CSRD ei ole pelkkä raportointiharjoitus

EU:n Omnibus-muutokset ovat muuttaneet CSRD-raportoinnin tilannetta merkittävästi. Alkuperäisen aikataulun mukaan niin sanottujen toisen vaiheen yritysten oli tarkoitus raportoida ensimmäisen kerran tilikaudelta 2025 vuonna 2026, mutta raportointivelvoitteita on lykätty ja soveltamisalaa kavennettu. Jatkossa CSRD-raportointivelvoite kohdistuu aiempaa selvästi rajatumpaan joukkoon suurimpia yrityksiä, kuten tutkimuksessamme käsitellyt suurimmat julkisesti noteeratut yhtiöt.

”On tärkeää siirtää keskustelu pois pelkästä raportointivelvoitteesta ja takaisin siihen, mitä raportoinnilla yritetään saada aikaan”, Vuorinen sanoo. ”CSRD:n ja ESRS:n tarkoitus ei ole tuottaa yrityksille lisää lomakkeita täytettäväksi, vaan ohjata tunnistamaan ja johtamaan olennaisia vastuullisuuskysymyksiä. Datapisteet eivät ole itseisarvo vaan ne kertovat asioista, joiden tulisi näkyä yrityksen arjen päätöksenteossa, riskienhallinnassa ja strategiassa. Tätä läpinäkyvyyttä myös rahoittajat ja muut sidosryhmät odottavat.”

Seuraathan BDO:n kestävyysraportoinnin uutiskirjettä, jotta pysyt kartalla ajankohtaisista päivityksistä tutkimuksessamme. Syksyllä julkaisemme Pohjoismaat kattavan toimialakohtaisen vertailun yhdessä BDO Norjan ja BDO Ruotsin kanssa.

Me BDO:lla yhdistämme vahvan CSRD-osaamisen, vastuullisuusväittämien varmentamisen näkökulman sekä käytännön ESG-työn ymmärryksen. Tuemme asiakkaitamme niin strategisessa suunnittelussa, raportoinnin kehittämisessä ja toteutuksessa kuin varmennuksessakin. Lue lisää ESG- eli vastuullisuuspalveluistamme.