Kriisikuntia tulee lisää tilikauden 2020 perusteella – mutta miltä näyttää tulevaisuus?

Kriisikuntia tulee lisää tilikauden 2020 perusteella – mutta miltä näyttää tulevaisuus?

Alijäämien kattamisvelvollisuus -kriteerin johdosta kriisikuntien määrää kasvaa vuoden 2020 tilinpäätösten jälkeen. Samassa yhteydessä tullee käsittelyyn myös mahdolliset ensimmäiset ”kriisikuntayhtymät” saman arviointikriteerin johdosta. Kriteerin täyttyminen perustuu kuitenkin aiempien vuosien toteumaan – kiinnostavampaa ja tärkeämpää on tuleva kehitys.

Alkuun todettakoon, että yksittäisen kunnan tai koko kuntatalouden tilaa ei voi todeta yhden tai kahden tunnusluvun kautta. Tässä kirjoituksessa kaksi lukua kuitenkin toimii näkökulmana kuntatalouteen: edellisten tilikausien yli-/alijäämät (tase) ja tilikauden yli-/alijäämä (tuloslaskelma & tase).

Alijäämien kattamisvelvollisuudessa tarkastellaan kertyneitä alijäämiä

Kuntalain 110 §:ssä todetaan, että ”kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.” Ensimmäisen kerran alijäämän kattamisvelvollisuuden noudattamista arvioidaan keväällä 2021 vuoden 2020 tilinpäätöksen perusteella. Tuolloin tulee olla katettuna vuoden 2015 taseen alijäämät ja sen jälkeen syntyneet alijäämät tai kunta joutuu erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn, ns. kriisikuntamenettelyyn. Mahdollisuus – tai riski – menettelyyn joutumiselle on noin 7-8 kunnalla.

Jos kunnalla oli vuonna 2015 alijäämää yli 500 euroa asukasta kohden, aikataulu alijäämien kattamiseen on armollisempi eli tilinpäätökseen 2022 mennessä. Tällaisia kuntia kriisikuntamenettelyyn näyttäisi olevan joutumassa noin kuusi.

Alijäämien kattamisvelvollisuus pätee myös kuntayhtymiin. ”Kriisikuntayhtymämenettelyyn” saattaa tilikauden 2020 jälkeen joutua 4-11 kuntayhtymää alijäämien kattamisvelvollisuuden puitteissa.

Nykytilan ja tulevaisuuden kannalta kiinnostavampaa on tulevien tilikausien yli-/alijäämät

Alijäämien kattamisvelvollisuudessa huomio kiinnittyy kertyneisiin alijäämiin. Nykytilan ja tulevaisuuden kannalta kiinnostavampaa kuitenkin on, miltä näyttävät tulevien tilikausien yli- ja alijäämät ja ylipäätään se, millä tavalla kuntien ja kuntayhtymien tulorahoitus riittää toimintaan, investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosi 2019 on tilinpäätösarvioiden mukaan noin 70 %:lla kunnista alijäämäinen, mikä heijastelee kuntatalouden yleisesti haastavaa tilannetta tällä hetkellä. Vuonna 2015 alijäämää tilikaudella teki 34 %:a kunnista (vrt. 2016: 27 %; 2017: 15 %; 2018: 63 %).

Nykyhetkeen nähden positiivista näkymää antaa kuitenkin kuntien taloussuunnittelukauden arviot, joiden mukaan alijäämäisen tilikauden tehneiden kuntien osuus pienenee. Vuonna 2020 alijäämäisen tilikauden tekeviä kuntia on kuntien omien talousarvioiden mukaan noin 49 %:a (2021: 44 %; 2022; 35 %). Tämä kuvaa kuntien sopeutumiskyvykkyyttä ja uskoa tasapainottamiskeinojensa toimivuuteen.

Kuntayhtymien osalta kiinnostavalta näyttää tilinpäätösarvioiden ja taloussuunnittelukauden perusteella kertyneet alijäämät vuosina 2019-2022, jolloin 18:lla kuntayhtymällä on yhtäjaksoisesti taseessaan kertynyttä alijäämää – osalla niistä alijäämää on ollut jo ennen vuotta 2015. Mainituista 18:sta yhtymästä 14 liittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan.

Lähes neljännes kunnista tekee lähivuosina alijäämäisen tuloksen – jokaisena vuotena peräkkäin

Talouden haasteita kuvaa myös se, että kuntien 2019 tilinpäätösarvioiden ja 2020-2022 taloussuunnitelmien perusteella ainakin 64 kuntaa (23 % tietokannasta) tekee alijäämäisen tuloksen peräkkäisinä vuosina 2019-2022. Läheskään kaikki nämä kunnat eivät alijäämän kattamisvelvollisuuden vuoksi kuitenkaan joutuisi kriisikuntamenettelyyn aivan lähivuosina, koska useilla niistä on taseessaan kertynyttä ylijäämää. Joka tapauksessa kaikkien niiden tulee jossain vaiheessa sopeuttaa vuosittainen taloutensa tasapainoon. Osalla näistä kunnista vuositalouden tasapainottaminen muodostuu tarkastelujaksolla haasteelliseksi – ja osalla on jo muodostunut. Lisäksi vastuu kuntayhtymien taloudesta on lopulta niiden jäsenkunnilla.

Todellisen talouden tilanteen ymmärtämiseksi on tärkeää hahmottaa mistä yli- tai alijäämät ovat muodostuneet ja mistä ne ovat suunnitelmien mukaan muodostumassa jatkossa. Esimerkiksi kirjanpidollinen konsernin sisäinen myyntivoitto ei tosiasiallisesti ole keino jokapäiväisten tulojen ja menojen tasapainoon saattamiseksi vaan siihen tarvitaan pitkäjänteistä työtä eteenpäin katsoen.