Soten ja pelastustoimen kiinteistöjen yhtiöittämisvelvollisuus on laaja kokonaisuus

Soten ja pelastustoimen kiinteistöjen yhtiöittämisvelvollisuus on laaja kokonaisuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen. Vaikka itse toiminta siirtyi kunnilta pois, jäi merkittävä sote- ja pela-kiinteistöomaisuus kuntien käsiin. Hyvinvointialueet ovat velvoitettuja vuokraamaan nykyiset sote- ja pela-kiinteistöt 3+1 vuotta eli vuoden 2025 loppuun saakka, ellei hyvinvointialue käytä vuoden jatko-optiotaan. Siirtymäkauden jälkeen edessä on todennäköisesti roima karsimistyö, jossa moni sote-kiinteistö on vaarassa jäädä tyhjilleen. Pelastustoimen osalta toiminta pysyy todennäköisesti lähellä nykymuotoaan. Nämä asiat selkeytyvät hyvinvointialueiden loppusuoralla olevissa palveluverkkoselvityksissä.

Kuntien rooli kiinteistöjen omistajana on muuttunut

Kuntien asema sote- ja pela-palveluiden tarjoajana ja kiinteistöjen omistajana on muuttunut, ja jatkossa kunta kiinteistöjen omistajana toimii kilpailluilla markkinoilla. Jotta kilpailu yksityisten toimijoiden kanssa on tasavertaista, tulee kuntien omistamat sote- ja pela-kiinteistöt olla jatkossa yhtiömuodossa. Oli kiinteistöjen kohtalo mikä hyvänsä, edellyttää se joka tapauksessa toimenpiteitä kunnalta. Luvassa siis on sote-kiinteistöjen yhtiöittämisiä, myyntejä, muiden käyttötarkoitusten etsimistä kuin myös viime kädessä purkutöitä, jos kiinteistölle ei jatkossa ole enää käyttöä.

Yhtiöittämisvelvollisuus pitää sisällään kysymyksiä sekä mahdollisuuksia

Itse yhtiöittämiseen liittyen on paljon avoimia kysymyksiä. Tuoreimpana asiana esillä on hallituksen esitys hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen varainsiirtoverovapaudesta. Laki tulisi voimaan jo 1.1.2024 ja muutos olisi väliaikainen. Ennen varainsiirtoverovapauden voimaantulon varmistumista ei itse yhtiöittämisiä kannata tehdä. Vastaanottavan yhtiön pääomarakenne on myös tärkeä selvitettävä asia, joka varainsiirtoverovapauden lisäksi vaikuttaa suoraan kunnan talouteen ja raportointiin. Kiinteistöjen tulot ja menot tulevat järjestymään osittain uudelleen kuntien omissa tuloslaskelmissa, kun kiinteistöistä saadut vuokratulot vähenevät kunnan toimintatuotoista. Jatkossa tuotot näkyvät yhtiöittämisten myötä korko- ja osinkotuottoina kunnan vuosikatteessa. Menopuolella taas kiinteistöjen poistot tulevat kunnalla pienentymään. Vaikka koko kuntakonsernin taloustietojen näkökulmasta muutos ei näy, vaikuttaa järjestely olennaisesti kunnan ja sen omistamien yhtiöiden pääomarakenteeseen.

Yhtiöittämisvelvollisuus tuo mukanaan myös mahdollisuuksia. Yhtiömuodossa toimiminen luo hyvin järjestettynä puitteet taloudelliselle toimintatavalle sekä selkeämmälle vastuun- ja toimivallanjaolle. Taloudellista toimintatapaa edesauttaa yhtiön kustannusrakenteen läpinäkyvyys sekä tuloksen vertailtavuus. Myös organisaatiorakenteen näkökulmasta yhtiöittäminen luo mahdollisuuksia, kun toimintoja keskittämällä voi tehostaa eri resurssien käyttöä. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi kunnan omistama toimitilakonserni, jonka vastuulla on keskitetysti kunnan kiinteistöjen johtaminen, hallinnointi sekä ylläpito. Näin varmistetaan, että aura-auto käy samalla reissulla terveyskeskuksen lisäksi myös viereisen koulun sekä kunnan vuokra-asuntorakennuksen pihalla.

Kysymys ei siis ole pelkästään kiinteistöjen yhtiöittämisestä, vaan laajemmin kunnan omistaja- ja toimitilastrategiasta, uudelleenorganisoitumisesta sekä toiminnan tehostamisesta. Asian laajuus huomioiden selvitystyö ja vaikutusten arviointi on hyvä aloittaa mahdollisimman pian. Tämän valtuustokauden aikana kunnilla on siis vielä paljon tehtävää ja päätettävää.

Tuemme kaikissa sote-kiinteistöjen yhtiöittämiseen liittyvissä asioissa 

Kiinteistöjen yhtiöittäminen ja erilaiset kuntien rakennejärjestelyt ovat toimintamme ydintä. BDO on toteuttanut satoja erilaisia kuntien ja muiden yhteisöjen toimintojen yhtiöittämisiä. Olemme toteuttaneet yhdessä kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden kanssa myös lukuisia palveluyhtiöitä, jotka voivat tulla ajankohtaiseksi kiinteistöjen hallinnoinnin järjestämisessä.

Näiden kokemusten perusteella olemme luoneet yhtiöittämisen toteutusmallin. Mallin mukaisessa yhtiöittämisessä tunnistetaan osapuolien tavoitteet ja selvitetään yhtiöittämiseen liittyvät oikeudelliset rajoitteet sekä mahdollisuudet. Kuvaamme selkeästi ja ymmärrettäväksi yhtiöittämisvaihtoehtojen vaikutukset kunnan talouteen ja kirjanpitoon. Edelleen varmennamme yhtiölle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen.

Suunnitelman hyväksymisen jälkeen yhtiöittäminen toteutetaan hyväksytyn toteutussuunnitelman mukaisesti siten, että turvataan perustettavan yhtiön toiminnan aloitus ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen.

Tutustu sote-kiinteistöjen yhtiöittämistä koskevaan palveluumme