Yritysvastuudirektiivi eli mitä, miten ja koska?

Mitä ja miten? 

Euroopan parlamentti hyväksyi 24.4.2024 EU:n uuden yritysvastuudirektiivin (Corporate sustainability due diligence directive, ns ”CSDDD”). Pitkään valmisteltu direktiivi sai lopullisen ja odotetun hyväksyntänsä EU:n jäsenvaltioiden ministerien kilpailukykyneuvostossa 24.5.2024. 

Ennen parlamentin hyväksyntää direktiivistä sekä sen sisällöstä käytiin vilkasta keskustelua. Ei vähiten sen takia, että yritysvastuudirektiivi tulee tulevien vuosien aikana asettamaan suurimmille yrityksille uusia velvollisuuksia. Direktiivi vaatii yrityksiä selvittämään toimintansa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia sekä velvoittaa kunnioittamaan niitä yritysten omassa toiminnassa sekä osana tytäryhtiöiden toimintaa sekä toimitusketjujaan. Direktiivi asettaa yrityksille siis uusia velvoitteita mutta myös mahdollisuuksia, jotka tulevat väistämättä vaikuttamaan usean yrityksen toimintatapoihin, strategiaan ja taloudelliseen toimintaan. 

Yrityksille asetettavan niin sanotun huolellisuusvelvoitteen mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Direktiivi asettaa lisäksi sen soveltamisalaan kuuluville yrityksille velvollisuuden luoda Pariisin sopimuksen mukaisen siirtymäsuunnitelman ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.

Yritykset tulevat myös jatkossa olemaan uudella tavalla vastuussa aiheuttamistaan vahingoista ja niille voidaan määrätä seuraamuksia velvoitteiden noudattamatta jättämisestä. Sovellettavan lainsäädännön ja työmarkkinaosapuolten välisten työehtosopimusten kunnioitus on yritysvastuun täyttymisen ennakkoedellytys. Käytännössä yritysvastuun säännöt tulevat kattamaan esimerkiksi lapsityövoiman käytön, työvoiman hyväksikäytön, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen sekä luonnonperinnön saastumisen tai tuhoamisen.  

Koska? 

Jäsenvaltioilla on direktiivin voimaantulon jälkeen kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi täytäntöön eli ottaa säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.  Yritysvastuudirektiivin toimeenpano tulee siis edellyttämään Suomessa uutta lainsäädäntöä.

Varsinainen direktiivin toimeenpano tulee olemaan kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2027 direktiivin velvoitteet koskevat yrityksiä, joilla on 5000 työntekijää ja yli 1500 miljoonan euron liikevaihto. Vuodesta 2028 alkaen direktiivi laajenee koskemaan yrityksiä, joilla on 3000 työntekijää ja joiden liikevaihto on 900 miljoonaa euroa. Vuodesta 2029 alkaen direktiivin velvoitteet tulevat koskemaan kaikkia muita soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä, joilla on 1000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto.  

Vaikka direktiivin velvoitteet eivät koske suoraan esimerkiksi PK-sektorin yrityksiä, on selvää, että direktiivin velvoitteet tulevat vaikuttamaan myös niihin isojen yritysten toimitusketjujen kautta.  

Lopulta: miksi? 

Koska helppo raha ei enää voita ilmastolupauksia tai ihmisoikeuskysymyksiä, huolellisuusvelvoitteesta tulee yritysten uusi supernormi. Direktiivin noudattaminen tulee olemaan kriittistä sekä liiketoiminnan jatkuvuuden että kiinnostavuuden turvaamisena työnantajana. Toisaalta direktiivin vaikutuksina on tunnistettu myös etenkin siirtymävaiheessa mahdolliset menetetyt investoinnit tai liiketoimintamahdollisuudet, oikeudenkäynnit sekä niiden kustannukset, mainehaitta, asiakkaiden väheneminen tai rahoituksen saatavuuden ja hinnan rajoitukset. Onneksi nämä kaikki ovat tekijöitä, joihin yritys voi itse vaikuttaa huolellisella valmistautumisella.  

Yritysvastuudirektiivi tulee joka tapauksessa läpivalaisemaan kaikkien yhtiöiden toimintaa. Oletettavaa siis on, että erilaisten vastuullisuutta koskevien oikeudenkäyntien määrät tulevat myös lähivuosina nousemaan. Ruotsissa onkin jo käynnissä sen historian suurin vastuullisuusoikeudenkäynti, jossa öljy-yhtiön johtoa syytetään avunannosta ihmisoikeusrikokseen Sudanissa. Hollantilaisoikeus on myös taannoin määrännyt historiallisessa päätöksessään, että Shellin on nopeutettava hiilidioksidipäästöjen vähennyksiään. Norton Rose Fullbrightin (2024) selvityksen mukaan ESG-oikeudenkäynnit tulevat oleellisesti lisääntymään erityisesti virheellisiin ympäristöväittämiin ja ilmastonmuutokseen sekä hiilidioksidipäästöihin liittyen. Nykyiset vastuullisuutta koskevat oikeudenkäynnit yrityksiä vastaan on kaikki voitettu.  

Oikeudellistuva yritysvastuu luo tehokasta oikeudenmukaisuutta, mutta se ei ole ongelmatonta. Viisas yritysjohto ymmärtää eron aktiivisen toimijan ja passiivisen sääntelyobjektin välillä ja alkaakin valmistautua direktiivin voimaantuloon huomioimalla direktiivin vaatimukset viimeistään nyt. Täyttääkseen täysimääräisesti yhteiskuntavastuunsa yrityksillä on oltava prosessi, jolla integroidaan yhteiskuntaan, ympäristöön, ihmisoikeuksiin, eettisiin kysymyksiin ja kuluttaja-asioihin liittyvät näkökohdat osaksi yritysten liiketoimintaa ja ydinstrategiaa. Hedelmällisintä työ on, kun se tehdään tiiviissä yhteistyössä yrityksen keskeisten sidosryhmien kanssa.