Kiinteistövero uudistuu – mikä muuttuu?

Valmisteilla olevan kiinteistöverouudistuksen tavoitteena on hallituksen ohjelman mukaisesti uudistaa kiinteistöverotuksen arvostamisperusteet vastaamaan nykypäivän kustannus- ja hintatasoa sekä alueellisia hintaeroja. Päämääränä on, että verotuksessa käytettävät arvot vastaisivat paremmin kiinteistöjen markkina-arvoja. Lausuntokierros hallituksen esitysluonnoksesta kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistuksesta päättyi 20.5.2022. Uudet verotusperusteet on tarkoitus ottaa ensi kertaa käyttöön vuoden 2024 kiinteistöverotuksessa.

 

Mistä kiinteistöverouudistuksessa on kyse?

Monille kiinteistönomistajille voi olla epäselvää, mistä kiinteistöverouudistuksessa on loppujen lopuksi kyse ja kuinka uudistus tulee vaikuttamaan yksittäisten kiinteistöjen ja rakennusten kiinteistöveroon. Syystäkin, sillä luonnokseen sisältyy lukuisia yksityiskohtia, joiden pohjalta uudistuksen vaikutuksia yksittäisessä tapauksessa voi olla haastava arvioida. Siitäkin huolimatta, että lain sisältöön voi tulla vielä muutoksia annetun lausuntopalautteen pohjalta, olemme koonneet yhteenvedon kiinteistöverouudistuksen mukanaan tuomista merkittävimmistä muutoksista.

 

Verotusarvojen nykyiset määräytymisperusteet

Nykyinen arvostamisjärjestelmä perustuu maapohjan ja rakennusten erillisarvostamiseen. Kiinteistöveron perusteena toimii maapohjalle ja rakennukselle määriteltävä toisistaan riippumaton kaavamainen verotusarvo, joka ei ylitä kiinteistölle määriteltävää käypää arvoa.

Maapohja arvostetaan kiinteistön sijainnin ja alueellisen hintatason perusteella. Kuntakohtaisiin tonttihintakarttoihin ja arvostamisperusteisiin perustuva arvostamisjärjestelmä on peräisin 1990-luvulta. Rakennusten arvostamisjärjestelmässä, joka on peräisin 1970-luvulta, rakennus puolestaan arvostetaan vastaavan uudisrakennuksen todennäköisten rakentamiskustannusten perusteella. Rakennuksen verotusarvo pohjautuu rakennukselle määritettävään jälleenhankinta-arvoon ja siitä tehtäviin ikäalennuksiin, jotka eivät ole riippuvaisia kiinteistön sijainnista.

On esitetty, etteivät arvostamisjärjestelmät nykyisessä muodossaan ratkaise ongelmaa kiinteistöjen käypien arvojen alueellisesta eriytymisestä. Monissa kunnissa maapohjan yksikköhinnat ovat jääneet markkinahintojen kehityksestä jälkeen. Massamenettelynä tuotettujen rakennusten verotusarvojen, jotka nykyisen sääntelyn valossa pohjautuvat rakennusten yksittäisten ominaisuuksien vaikutusten arviointiin, on myös esitetty jääneen yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä.

 

Mikä muuttuu uudistuvan kiinteistöverotuksen myötä?

Kiinteistöverouudistuksen tavoitteena on luoda oikeudenmukaisempi arvostamisjärjestelmä lisäämällä järjestelmän selkeyttä, ymmärrettävyyttä, yksinkertaisuutta ja läpinäkyvyyttä verovelvollisen näkökulmasta. Päämääränä on, että uudistuksen myötä verotusarvot kokonaisuutena heijastaisivat nykyistä paremmin kiinteistöjen käypiä arvoja.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan rakennusten verotusarvot määräytyisivät jatkossa rakennustyypin perusarvon perusteella. Perusarvo olisi 50 prosenttia rakennustyypin keskimääräisistä ja aluekohtaisista uudisrakentamiskustannuksista. Rakennusten yksittäisillä ominaisuustiedoilla ei siten olisi enää vaikutusta arvostukseen. Uudistuksen myötä käyttöön otettaisiin myös uusi, rakennuksen markkina-arvon todellista alenemista paremmin kuvaava ikäalennusjärjestelmä. Lisäksi rakennusten verotusarvoa ei enää korotettaisi perusparannusten vuoksi.  

Maapohjan verotusarvot perustuisivat nykyiseen tapaan alueelliseen hintatasoon, mutta hintoihin ja hinta-alueisiin tehtäisiin vuosittaisia päivityksiä. Verotusarvon määrittämisessä käytettäisiin apuna alueellista hintatietovertailua, joka perustuisi Maanmittauslaitoksen uuteen hinta-aluekarttaan.

Verohallinnon sähköinen karttapalvelu, joka sisältää kaikkien verovelvollisten saatavilla olevaa tietoa hinta-alueista ja aluehinnoista, tullaan myös avaamaan vuonna 2024.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan myös kiinteistöveroprosenteille asetettuja vaihteluvälejä on tarkoitus muuttaa sekä maapohjan veroprosentti eriyttää yleisestä kiinteistöveroprosentista.

 

Ehdotetut siirtymäsäännöt

Vaikka lakia valmistelevan valtiovarainministeriön mukaan uudistuksen tarkoituksena ei ole nostaa eikä laskea kiinteistöverotusta, voi uudistus johtaa huomattaviin veronkiristyksiin yksittäisten kiinteistöjen kohdalla. Onkin arvioitu, että uudistuksen seurauksena kiinteistöjen, erityisesti maapohjan, verotusarvot keskimäärin nousisivat. Kohtuuttomien kertanousujen rajoittamiseksi siirtymäajaksi on ehdotettu ns. jarrusääntöä.

Esitysluonnoksen mukaan vuosien 2024–2026 kiinteistöverotuksissa sovellettaisiin veron nousua rajoittavaa säännöstä. Kiinteistöveroa ei maksuunpantaisi siltä osin kuin veron määrä edellisestä vuodesta nousee enemmän kuin 30 prosentilla ja samalla 200 eurolla uuden lainsäädännön seurauksena.

 

Hankkeen eteneminen

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.

Tällä hetkellä uudistuksen vaikutuksia yksittäisten kiinteistöjen ja rakennusten kiinteistöveroon on vielä haastava arvioida, mutta jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, kuinka hankkeen loppuun saattaminen etenee ja millaisia muutoksia lopullinen lakiesitys tuo eri toimialoilla toimivien kiinteistönomistajien verotukseen.

Kiinteistönomistajien on kuitenkin mahdollista jo etukäteen varautua muutoksiin tarkistamalla kiinteistöveronsa perusteena olevat tiedot ja korjaamalla mahdolliset virheet. Asiantuntijamme toimivat mielellään apunanne niin tietojen oikeellisuuden varmistamisessa kuin kiinteistöverouudistuksen vaikutusten arvioinnissa.

 

Lisätietoja kiinteistöverouudistuksen etenemisestä löydät valtiovarainministeriön hankesivuilta.

Pysy ajan tasalla BDO:n tapahtumista, uutisista ja julkaisuista

Please fill out the following form to access the download.